Susien aiheuttamia koiravahinkoja tapahtuu eniten Pohjois-Karjalassa ja Kainuussa – alueilla ravinnosta on tiukempi kilpailu

Kun hirvikanta nousi reippaasti 1970-luvun tietämillä, tulivat hirvikoirat metstäjien avuksi. Nyt joka puolella Suomea hirvikoiria ei voi laskea metsälle susien aiheuttaman riskin takia. Kuva: Miska Puumala

Vaikka susien aiheuttamat koiravahingot voivat vaikuttaa satunnaisilta, niissä on keskenään samanlaisia luonnehtivia ja selittäviä tekijöitä, todetaan SusiLIFE-hankkeen verkkosivujen kirjoituksessa. Koiravahinkoja tapahtuu vuosittain noin 35–55.

Siinä missä pihakoirat ovat susille puhdasta ravinnon hankintaa, metsästyskoiran susi tappaa yleensä kilpailijana. Susi kohtelee reviirelleen kirmannutta koiraa samoin kuin entuudestaan tuntematonta sutta.

”Yleensä sudet välttelevät toisten laumojen reviirejä ja pysyvät omalla alueellaan, koska riski joutua konfliktiin naapurireviirin susien kanssa olisi muuten suuri. Vierailija menettää susireviirillä usein henkensä”, Suomen riistakeskuksen suunnittelija Mari Tikkunen kirjoittaa.

Iso osa koiravahingoista tapahtuu susireviirien reuna-alueilla, koska sudet hakeutuvat sinne tarvittaessa puolustamaan reviiriään. Vahinkoja tapahtuu myös susireviirien ydinalueilla, jossa sudet viettävät suurimman osan ajastaan ja törmäykset koirien kanssa ovat todennäköisiä.

Susireviireihin ja -havaintoihin voit tutustua Luonnonvaratieto-sivustolla. Susireviiritiedot pohjautuvat viime maaliskuun kanta-arvioon, ja ne ovat saattaneet muuttua kevään ja kesän aikana.

Tutkimusten mukaan alueilla, joilla susille on runsaasti ravintoa, koiravahinkoja tapahtuu vähemmän. Lounaisen ja itäisen Suomen väliset erot vahinkojen määrässä ovat merkittäviä.

”Lounais-Suomen runsas valkohäntäpeurakanta takaa susille hyvät elinolot, jolloin ravintoresurssia ei tarvitse puolustaa. Itä-Suomessa sen sijaan ei ole juuri muita saaliseläimiä kuin hirvi. Kun alueen hirvikanta on alhainen ja samasta ateriasta kilpailee runsas karhukanta, on susien puolustus voimakkaampaa.”

Myös Viron koiravahinkoluvut ovat kirjoituksen mukaan itäistä Suomea selkeästi pienemmät, koska Virossa sudet käyttävät ravinnokseen muun muassa runsaslukuisena vilistäviä villisikoja.

Tikkusen mukaan suositeltavin tapa vähentää koiravahingon mahdollisuutta on tunnistaa pahimmat riskialueet, kuten susireviirien reunat ja ydinalueet sekä aiemmat vahinkopaikat.

”Vahingot toistuvat usein samoilla paikoilla ja samojen laumojen toimesta. Tälläkin hetkellä Suomessa on alueita, joissa metsästys on lähes mahdotonta susien aiheuttaman riskin takia.”

Metsästäjäliitto korostaa tarvetta luoda sellaiset olosuhteet, joissa suomalaisen koirametsästyskulttuurin jatkuvuus saadaan turvattua.

Suden aiheuttamasta koiravahingosta tulee ilmoittaa viipymättä vahinkopaikkakunnan maaseutuelinkeinoviranomaiselle ja alueen riistanhoitoyhdistykseen vahingonkorvauksen hakemiseksi. Vahingonkorvauksen edellytyksenä on maaseutuelinkeinoviranomaisen toteuttama maastokatselmus, jossa vahingon aiheuttaja todetaan.