Kemeratukea kului82 miljoonaa euroa

Kestävää metsätaloutta ja talousmetsien luonnonhoitoa tuettiin viime vuonna lähes 82 miljoonalla eurolla.

Suomen metsäkeskuksen jakamasta kemeratuesta reilu kolme neljäsosaa kuului puuntuotannon tukemiseen. Energiapuun korjuun osuus oli 15 prosenttia ja luonnonhoidon 7 prosenttia.

”Kemeratuen tilanne on tällä hetkellä hyvä. Aikaisempina vuosina hakemusten maksamista on jouduttu siirtämään seuraavalle vuodelle jopa yli 10 miljoonan euron edestä, mikä on heikentänyt tukitilannetta entisestään”, kertoo rahoituspäällikkö Aki Hostikka.

”Nyt siirtyviin hakemuksiin arvioidaan käytettävän vain kolmisen miljoonaa euroa.”

Eniten rahaa, 50,8 miljoonaa euroa käytettiin metsänhoitotöihin.

Energiapuun korjuuta tuettiin 11,9 miljoonalla eurolla. Siihen varattua tukea jäi hyödyntämättä 6,1 miljoonaa euroa. Varat siirtyvät tälle vuodelle.

Metsäkeskuksen alueista Pohjois-Pohjanmaa on selvästi suurin tukien hyödyntäjä. Viidennes tuista käytettiin siellä.

Yksityismetsien pinta-alaan suhteutettuna selvästi aktiivisimmin metsänhoitotöiden tukia hyödynsivät Etelä- ja Keski-Pohjanmaan metsänomistajat.

Lounais-Suomen metsänuudistustuen käytössä näkyy Tapani-myrskyn aiheuttamien uudistusalojen metsitys.

Uudistamistukea myönnetään luonnontuhojen aiheuttamien aukeiden metsittämiseen.

Metsänomistajat tekivät tai teettivät nuoren metsän hoitotöitä innokkaimmin Etelä- ja Keski-Pohjanmaalla sekä Keski-Suomessa.

Kaikkiaan nuoren metsän hoitoa tuettiin yli 125 000 hehtaarilla yksityismetsissä.

Tien rakennuksen ja perusparannuksen sekä kunnostusojituksen painopiste on hyvin selvästi Pohjanmaan maakunnissa.

Itäisessä ja eteläisessä Suomessa mainittujen töiden määrät ovat viime vuosina vähentyneet merkittävästi.

Luonnonhoitoon käytettiin varoja 5,7 miljoonaa euroa.

JARMO PALOKALLIO

Avaa artikkelin PDF