Jos edes vasara ei pysy enää kädessä, onko raivaussahan suhteen mitään toivoa?

Suomalaisten käsityötaidot ovat heikentyneet. Kuva: Kari Salonen

Metsä|Maanomistus

29.6.202620:30

Pääkirjoitus

Hanna Lensu

Metsän omistaminen on varttuneemman väen laji Suomessa. Siinä missä maatiloilla tehdään sukupolvenvaihdoksia parikymppisten jatkajien kanssa, perintömetsän uusi omistaja on usein jo itsekin eläkeläinen tai eläkeiän kynnyksellä. Suomalaisten metsänomistajien keski-ikä on 60 vuoden liepeillä.

Moni uusi metsänomistaja – iästä riippumatta – aloittaa metsäasioissa aivan perusasioista. Jostain syystä opit eivät enää siirry sukupolvilta toisille. Tämä ei koske pelkästään metsänhoitoa, vaan kaikenlaisia käytännön taitoja.

Rakennusalan ammattilaiset ovat tänä keväänä päivitelleet mediassa, miten hatariksi nykyaikuisten osaaminen on hiipunut kiinteistönhuollon asioissa. Esimerkiksi taulun ripustamiseen, verhotangon asentamiseen, lukon rasvaamiseen tai ovikellon pariston vaihtamiseen tarvitaan nykyään ammattilaisia. Tässä lehdessä haastateltu käsityönopettaja, metsänomistaja ja metsuri Eva Lintunen ihmetteli myös, mihin käsityötaidot ovat haihtuneet. Ompelutaidon voisi pian lisätä uhanalaisten listalle. Entä kuinka moni alle 20-vuotias osaa enää neuloa sukan?

Metsänomistajien kannattaa ehkä olla jonkin verran huolissaan nuorten sukupolvien murenevista kädentaidoista. Jos omakotitalojen ja mökkien omistajat eivät enää saa vesirännejä siivottua omin toimin, miten hyvin mahtaa raivaussahaus sujua?

Osaamisen ja innostuksen puutteesta on turha syyttää jälkipolvia. Ratkaiseva henkilö löytyy useimmiten peilistä. Nuoret oppivat kyllä, jos heitä perehdytetään, kannustetaan ja annetaan yrittää ja harjoitella. Tänä vuonna nuorten on ollut erityisen vaikeaa löytää kesätöitä. Löytyisikö suvun metsästä aloittelijalle sopivaa työmaata istutettavaksi tai raivattavaksi? Tätä näkökulmaa kannattaa pohtia hoitotöiden suunnittelussa.

Nuorten, 16–30-vuotiaiden metsänomistajien näkemyksiä selvitettiin Itä-Suomen yliopiston tutkimuksessa viisi vuotta sitten. Tuolloin kävi ilmi, että nuoret kokevat kantavansa isoa vastuuta sukutilan hoitamisesta.

Monella tilalla uuden omistajan evästys vaikutti kuitenkin jääneen puutteelliseksi. Omaisuutta oli teknisesti siirretty uudelle omistajalle, mutta nuoren todellinen mahdollisuus päätöksentekoon oli jäänyt vähäiseksi. Tällainen epämääräinen tilanne ei ole uudelle omistajalle motivoiva. Tutkijat päätyivätkin suosittelemaan ikivanhaa reseptiä: puhukaa lapsillenne. Tärkein asia on kiinnostus. Jos jatkajakandidaatin saa kiinnostumaan metsäomaisuudesta, asiat ja työt ovat aivan varmasti opittavissa.

Ainakin valtakunnallisen seurannan perusteella vaikuttaa siltä, että nuoret ovat hyvinkin kiinnostuneita metsistä. Viime vuonna julkistetun Nuorten metsäbarometrin mukaan 90 prosenttia nuorista kokee metsät erittäin tai melko tärkeiksi.

Joko sinulle tulee MT:n metsäuutiskirje? Saat ajankohtaisia uutisia sähköpostiisi kerran viikossa tilaamalla maksuttoman metsäuutiskirjeen.