Haketavoite on kaukana
Metsäkoneen kuljettaja Matti Isojärvi neuvoi puun korjuun saloja maa- ja metsätalousministeriön kansliapäällikkö Jaana Husu-Kalliolle ja OP-Pohjolan viestintäjohtaja Carina Geber-Teirille. Suomen Sahojen toimitusjohtaja Kai Merivuori (vas.) seurasi taustalla. Pekka Fali Kuva: Viestilehtien arkistoROVANIEMI (MT)
”Näillä eväillä Suomen tavoite uusiutuvan energian lisäämisestä ja metsähakkeen osuudesta siinä ovat todella kaukana. Poliittiset ohjaus vaihtaa suuntaa liian usein. Se uhkaa niin korjuuketjun kuin voimalaitostenkin investointeja”, sanoo Jyväskylän Energian toimitusjohtaja Tuomo Kantola.
Isoksi haasteeksi muodostuu myös korjuuketjun rakentaminen kyllin tehokkaaksi. Siihen pitäisi investoida lähivuosina satoja miljoonia euroja. Lisäksi on löydettävä ammattitaitoinen joukko koneiden kuljettajia, Kantola sanoi Päättäjien Metsäakatemian tilaisuudessa Rovaniemellä eilen.
”Kuka uskaltaa investoida, jos olosuhteet jatkuvasti muuttuvat näin rajusti ja nopeasti”, Kantola kysyi. Hänen laskujensa mukaan erilaisia verojen ja tukien muutoksia on kertynyt jo kymmenkunta sen jälkeen, kun bioenergian tukipakettia alettiin koota vuonna 2010.
Kantolan mukaan Suomen tavoitetta uusiutuvan energian 38 prosentin osuudesta vuoteen 2020 mennessä ei saavuteta ilman metsäteollisuutta ja suurten kaupunkien energiayhtiöitä. Jälkimmäiset tarvitsevat metsähaketta liki kaksinkertaisen määrän nykyiseen 6–7 miljoonaan kuutiometriin vuodessa verrattuna. Määrävuosi on taas 2020, ”joka on jo aika lähellä”.
Kantola painotti turpeen ja puupolttoaineen ”kohtalonyhteyttä”.
”Kattilat on suunniteltu tietynlaisille polttoaineille ja niiden yhdistelmille. Turve sopii polttoon erinomaisesti puun seuraksi. Näiden kahden haitta-aineet neutraloivat toisiaan tehokkaasti. Yhteispoltossa ei tarvita niin paljon lisäaineita kuin pelkän puun polttamisessa.”
Kantola toivoi, ettei turvetta hylättäisi sen aikaisemmin aiheuttamien ympäristöhaittojen vuoksi.
”Meillä on hyvin varaa panna turpeen käytöstä aiheutuvat ympäristöhaitat kuntoon, ja niin pitää ehdottomasti tehdä. Jos turve hylättäisiin kokonaan, niin se tulisi todella kalliiksi.
Kantola kaipasi huomiota myös pienpuun korjuutekniikan kehittämiseen.
”Jotain on pahasti pielessä, jos miesvetoinen korjuu on edelleen tehokkain bioenergian keräystapa, kuten tutkimukset kertovat.”
Se jokin on korjuun kehittämisen laiminlyönti.
”Vapo kysyi jokunen vuosi sitten Tekesiltä rahoitusmahdollisuuksia tekniikan kehittämishankkeille, mutta vastaus oli kylmä ei.
Tätä ihmettelen kovasti. Kyllä metsäenergiassa on enemmän mahdollisuuksia kuin vaikkapa tuulivoimassa”, Kantola sanoi.
JOUKO RÖNKKÖ
Artikkelin aiheetMetsäpalvelu
Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.
- Osaston luetuimmat