Puutalot ja kartongit valoinapaperikaupan synkkyydessä
Jouko Karvinen on johtanut Stora Ensoa reilut viisi vuotta. Länsi-Euroopan painopaperien markkinat ovat tuona aikana kutistuneet viidenneksen.
”Mikä on aikakauslehti vuonna 2050, ei sitä kannata jäädä pohtimaan, maailma muuttui jo”, hän sanoi ja kehotti metsäväkeä kyseenalaistamaan ja uudistumaan.
Päättäjien metsäakatemian tilaisuudessa Helsingissä keskiviikkona puhunut Karvinen juuttui kuitenkin itsekin paperiin toviksi ja kertoi, kuinka rajusti mobiililaitteiden käyttäjien määrä kasvaa.
Esimerkiksi isojen paperimarkkinoiden Britanniassa jo puolella alle 30-vuotiaista sosiaalinen media on ainoa uutislähde.
Stora Enso on kehittänyt varsin nopeasti valmiudet rakentaa puusta.
”Meillä on mahdollisuus rakentaa ei vain puukerrostaloja vaan puukortteleita.”
Puutalossa 29 vuotta asunut ihminen lämmityksineen ja valaistuksineen on tuottanut saman hiilijalanjäljen kuin tänään betonikerrostalon asuntoonsa muuttanut henkilö, Karvinen avarsi ympäristönäkökulmaa.
Sahojen kylkeen kehittynyt puukerrostalojen elementtien tuotanto osoittaa Karvisen mukaan, ettei ”kaiken tarvitse maksaa miljardeja ja kestää neljää vuotta”.
”Jos haluamme Suomesta maailman kärkimaan puurakentamisessa, se vaatii paljon hyviä esimerkkejä. Se on tehtävä nyt”, Karvinen sanoi.
Sitä kautta löytyy viennin mahdollisuuksia myös puurakentamiseen liittyvässä osaamisessa ja palveluissa.
Valtiosihteeri Raimo Sailas etsiskeli ja löysi hänkin valon pilkettä Suomen synkkiin taloustilastoihin puurakentamisesta.
”Valtion, Espoon ja Aalto-yliopiston yhteinen Otaniemen iso rakennushanke on tosi yritys. Tähtäin on kansainvälisellä huipulla.”
Metsäakatemian murheen aiheita olivat Suomen ja metsäteollisuuden surkeat taloustrendit. Erityisesti investointien vähyys Suomessa vetää naamoja mutruun.
Karvinen ihmetteli, mikseivät investoinnit ylitä uutiskynnystä.
Stora Enson mikrokuitusellutehtaan rakentaminen Imatralle ei juuri tiedotusvälineissä näkynyt. Kymmenen miljoonan euron tehdasta ajetaan jo ylös.
”Ei siitä saanut mitään uutista, vaikka tuotteesta voidaan valmistaa uusi maito- tai mehupurkki, joka on 30 prosenttia nykyistä kevyempi.”
Tämä on vasta ensimmäinen sovellus.
Stora Enso pyrkii tekemään vähemmästä enemmän. Karvisen mukaan paperiakaan ei saisi enää myydä tonneina. Uusiokäyttö ja kierrätys ovat talon avaintoimintoja raaka-aineen ja energian tärvyyn vähentämisen ohessa.
Energian tuottaminen puusta tuli esiin keskusteluissa. Karvinen kehui Stora Ensoa maailman suurimmaksi mäntyöljyn tuottajaksi. Tuotannon kasvu on rajallista, koska uusia havusellutehtaita ei synny viljalti.
Karvinen kysyi myös, mikä on mäntyöljyn käytön oikea tasapaino, paljonko kannattaa polttaa auton tankissa, paljonko jalostaa arvokkaiksi erikoiskemikaaleiksi.
Metsätähteen jalostus nestepolttoaineeksi tarvitsee isot tuet.
”Meidän on valittava, mihin rahat laitetaan, teknologiset haasteet ovat edelleen aika kovat.”
Tehdasteollisuuden osuus Suomen investoinneista oli vielä vuosituhannen alussa 27 prosenttia, nyt on pudottu alle 20 prosentin, kertoi The Boston Consulting Groupin osakas ja toimitusjohtaja Teemu Ruska.
Huolestuttavaa on, että Suomi on investoinnin kohdemaana selvästi heikommassa asemassa kuin esimerkiksi Ruotsi, Norja tai Baltian maat.
Metsäteollisuudessa kyse on Suomen korkeista kuitu- ja työkustannuksista. Energian hinnan etu Keski-Eurooppaan on kaventunut ja Ruotsiin verrattuna teollisuus maksaa energiasta paljon, Ruska listasi.
”On erittäin positiivista, että asiaa on pohdittu yhdessä. Teollisen strategian luonti Suomelle on erittäin tärkeää”, Ruska totesi.
Hän penäsi väkeä ideoimaan myös erityisetuja, joilla Suomi houkuttaisi investoijia. Venäjä läheisyys on tällainen. Uusien löytö ei olisi pahaksi.
”Kun tunnemme syyt huonoon kehitykseen, on meidän yhdessä mahdollista parantaa tilannetta.”
JUHA AALTOILA
Artikkelin aiheetMetsäpalvelu
Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.
- Osaston luetuimmat
