Miten saataisiin lisää naisia metsäkoneenkuljettajiksi? Alalla toimivat naiset ovat tyytyväisiä työhönsä
Puunkorjuuseen tarvitaan Suomessa jopa kasvavia määriä tekijöitä puun tuonnin vähennyttyä Venäjän sodan takia. Koneyrittäjät kamppailevat työvoimavajeen kanssa.
Koneyrittäjien markkinatilannekyselyn mukaan koneyrittäjät sanovat, että uuden työvoiman löytäminen on työlästä tai jopa mahdotonta. Kuvituskuva. Kuva: Seppo Pentti31.10.202410:00
Tuoreessa Koneyrittäjien markkinatilannekyselyssä vain alle puolet metsäkoneyrittäjistä ilmoitti, että heillä on sopivasti työvoimaa palveluiden kysyntään nähden. Joka toinen yritys ilmoitti, että heillä on ajoittaista tai vakavaa vajetta työvoimasta. Ja kolme neljästä kyselyyn vastanneesta koneyrittäjästä sanoo uuden työvoiman löytämisen olevan työlästä tai jopa mahdotonta. Tekijöitä vain ei löydy. Siis miehiä, joita noin 95 prosenttia metsäkonekuskeista on.
Työvoiman pysyvyyden parantamiseksi ja houkuttelemiseksi on tehtävissä monenlaisia kehittämistoimia. On kuitenkin tärkeää huomata, että naisia, jotka muodostavat puolet työikäisestä väestöstä, toimii hyvin vähän koneenkuljettajina.
Sitä, miten naisia saataisiin valitsemaan metsäkonetyö työuraksi aiempaa enemmän, on tutkittu tänä vuonna Itä-Suomen yliopistossa. Tutkimuksessa selvitettiin, miten konekuskeina työskentelevät naiset ammattinsa kokevat ja miten koneyrittäjät heihin suhtautuvat. Lisäksi tavoitteena oli löytää keinoja, miten naisia saataisiin enemmän metsäkonealan koulutukseen. Myös koneyrittäjien näkemyksiä asiaan selvitettiin.
Tutkimus toi esille lupaavia seikkoja. Alalla toimivat naiset olivat sangen yksituumaisesti tyytyväisiä ammatinvalintaansa ja työhönsä. Työ luonnossa, työn itsenäisyys ja koneet kiinnostavat heitäkin siinä missä miehiäkin. Huolestuttavaa on, että naiskuljettajat sanoivat koulujen opinto-ohjaajien suhtautuneen negatiivisesti heidän ajatukseensa ammatinvalinnasta. On iso epäkohta, jos opinto-ohjaajat asenteidensa vuoksi ohjaavat nuoria naisia valitsemaan muun kuin koneenkuljettajan koulutuksen ja uran.
Koneyrittäjät puolestaan näkevät tehdyn kyselyn perusteella metsäkonetyön sopivan naisille ja heidän olevan ammattitaitoisia koneenkuljettajia. Yrittäjät eivät myöskään juurikaan epäilleet asiakkaiden tai metsänomistajien suhtautuvan naiskuskeihin mitenkään negatiivisesti.
Naiskuskien haastatteluista ja yrittäjäkyselyn tuloksista voi vetää johtopäätöksen, että vanhemmuuteen liittyvien seikkojen epäillään painavan vaakakuppia miehen puolelle, kun työntekijää palkataan. Syrjintä raskauden ja perhevapaan perusteella on kuitenkin kielletty tasa-arvolaissa, joten rekrytointipäätös tulisi tehdä puhtaasti ammattitaidon perusteella sukupuoleen katsomatta.
Ennakkoluulojen hälventämiseksi tarvitaan faktapohjaista työtä, jotta saadaan rohkaistua naisia ennen kaikkea konealan koulutukseen ja siitä sitten alalle töihin.
Kerran 2000-luvun alussa naapurin leimikko oli laajentunut luvatta meidän metsäämme. Asiaa tuli selvittämään metsäyhtiön edustaja, joka oli nainen. Asiat selvitettiin ongelmitta. Silloin jo iäkäs setäni kommentoi, että olihan se vähän outoa, että piti metsäasioissa asioida naisen kanssa. Nykyään vastaava ei enää herätä ihmettelyä – metsäala sopii työpaikaksi niin miehille kuin naisillekin.
Koneyrittäjät ry:n varatoimitusjohtaja Simo Jaakkola vastaa metsä- ja energia-alan sektorista. Hänellä on pitkä kokemus metsäkonealan edunvalvontatyöstä ja metsäpolitiikasta vaikuttamisesta sekä reilun vuosikymmenen kokemus bioenergia-alasta.
Sinua saattaa kiinnostaa myös seuraavat artikkelit:
Artikkelin aiheetMetsäpalvelu
Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.
- Osaston luetuimmat
