Metsien ”valvontajärjestelmä” herättää huolta – metsänomistajien liikesalaisuudet vaakalaudalla, Suomi maksaisi vanhojen metsien kartoittamisesta eniten koko EU:ssa

Kanahaukka pesii kuusi- ja sekametsissä, pohjoisessa männiköissäkin, joissa riittävän järeitä pesäpuita. Pesämetsä on usein tiheäpuustoinen.  Kuva: Johannes Tervo

Metsänomistajan yksityisten tietojen vaarantuminen, iki- ja aarniometsien kartoittamisen suuret kustannukset Suomelle sekä Euroopan komission metsäasioissa hamuama valta ovat kipukohdat, jotka eduskunnan ympäristövaliokunta ja talousvaliokunta nostivat esille keskiviikkona antamissaan lausunnoissa metsien monitorointiasetuksesta.

Euroopan komissio julkaisi marraskuussa asetusehdotuksensa metsien monitoroinnista, virallisesti seurantakehyksestä selviytymiskykyisiä metsiä varten.

MTK:n mukaan komission esitys loisi todellisuudessa EU:lle metsien ja metsätalouden valvontajärjestelmän.

Suuri valiokunta päättää eduskunnan kannasta metsien monitorointiasetukseen huhtikuun puolenvälin paikkeilla.

Komission asetusehdotuksen mukaan EU:lla ei ole nykyisin käytössä riittävän yhtenäistä järjestelmää vertailukelpoisen metsätiedon keräämiseksi. Siksi tarvitaan metsien seurantajärjestelmä, jolla voidaan kartoittaa ja paikallistaa EU:n metsäyksiköt.

Komissio ja jäsenvaltiot tuottaisivat myös erilaista metsätietoa.

Monitorointi tuottaisi kolmannen metsätietopalikan Luonnonvarakeskuksen tuottaman valtakunnan metsien inventointitiedon ja Metsäkeskuksen tuottaman avoimen metsätiedon rinnalle.

Jäsenvaltiot tuottaisivat tietoja muun muassa puuston tilanteesta ja rakenteesta, yleisten metsälintujen määrästä, iki- ja aarniometsien sijainnista, puutuotteiden tuotannosta ja kaupasta sekä metsäbiomassasta bioenergiaa varten.

Komissio ehdottaa itselleen oikeutta antaa täydentäviä säädöksiä, joilla indikaattoreihin voitaisiin tehdä muutoksia.

”Komissio on tässäkin esityksessä siirtämässä päätösvaltaa jäsenmailta itselleen”, MTK huomautti heti marraskuussa esityksen julkaisun jälkeen.

Valtioneuvosto suhtautuu u-kirjeen mukaan varauksella indikaattoreiden muuttamiseen delegoiduilla säädöksillä.

Maa- ja metsätalousvaliokunnan sekä keskustan Vesa Kallion ja Hanna Kososen ympäristövaliokunnan lausuntoon jättämän eriävän mielipiteen mukaan suhtautumisen pitää olla selkeästi kielteinen.

Investointien suunnittelun näkökulmasta toimivallan komissiolle siirtämisen vaikutukset pitää voida ennakoida läpinäkyvästi, talousvaliokunta korosti lausunnossaan.

Ympäristövaliokunnan mukaan seurantakehyksen perustamisen ei tule johtaa metsänkäytön rajoituksiin. Huolta pitää pitää metsänomistajan yksityisyyden- ja omaisuudensuojasta.

Esimerkiksi Metsäkeskus ei luovuta avoimen avoimen metsä- ja luontotiedon yhteydessä metsänomistajien henkilö- tai yhteystietoja, jotta metsänomistajien yksityisyydensuoja ei vaarantuisi.

Ehdotetun karttajärjestelmän sijaan tulisi ensisijaisesti hyödyntää jäsenvaltiotasoista tilastotietoa, valiokunta katsoo.

MTK:sta kuviokohtaiset tiedot ovat metsänomistajan yksityistä tietoa.

”Epätarkat kuvaukset datan keruumenetelmistä sekä jatkokäytöstä antavat ymmärtää, että datan kartoitusta voitaisiin suorittaa jopa yksittäisten metsiköiden ja metsikkökuvioiden tarkkuudella. Kuviokohtaisia tietoja muun muassa metsien rakennepiirteistä ja hakkuumahdollisuuksista ei kuulu luovuttaa eteenpäin ilman metsänomistajan suostumusta”, MTK mainitsi lausunnossaan ympäristö- ja talousvaliokunnalle.

Talousvaliokunnasta ehdotuksessa pitää selkeyttää, miltä osin metsän tilaa koskevat tiedot ovat liikesalaisuuksia, jotka ovat julkisuuslain mukaan salassa pidettäviä.

Vanhojen metsien sijainti pitää paikantaa esityksen mukaan vuoteen 2028 mennessä. MTK arvioi lausunnossaan tämän johtavan käyttörajoituksiin.

Maa- ja metsätalousvaliokunnasta paikannus johtaa todennäköisesti alueiden jäämiseen puukaupan ulkopuolelle ja siten yksityismetsien käyttörajoituksiin.

Ympäristövaliokunnasta julkisesti saatavilla olevat liian yksityiskohtaiset tiedot erityisistä luontokohteista voisivat myös vaarantaa metsäluonnon suojelutavoitteita.

Metsäyksikkö on komission mukaan maantieteellisesti täsmällinen alue, joka edustaa riittävän homogeenistä metsäaluetta.

Ympäristövaliokunnasta metsäyksikön määritelmän tulisi olla yksiselitteinen ja metsäyksiköiden ja niiden tunnistusjärjestelmän käyttötarkoituksen tulee olla selkeä ja perusteltu.

”Käyttötarkoituksen epämääräisyyteen liittyy riski siitä, että metsäyksiköiden tunnistusjärjestelmän kautta metsiin tehdään keinotekoisia rajoja, jotka hankaloittavat metsätaloutta, lisäävät hallinnollista taakkaa ja ovat mahdollisesti tietosuojan näkökulmasta ongelmallisia”, valiokunnan keskiviikkona antamassa lausunnossa mainitaan.

Komission ehdotukseen sisältyvät metsätiedot tuotetaan jo pitkälti valtakunnan metsien inventoinnissa. Uusia tietoja olisivat iki- ja aarniometsien sijainti sekä yleisten metsälintujen määrä.

Komission vaikutusarvioinnissa Suomelle koituvia suhteellisia kustannuksia ei ole arvioitu erityisen suuriksi.

Iki- ja aarniometsien sekä vanhojen ja luonnontilaisten metsien kartoittamisen kustannukset voivat kuitenkin nousta suuriksi. Kartoittaminen vaatii maastokäyntejä.

Ympäristövaliokunta muistuttaa, että Suomi on suhteellisesti Euroopan metsäisin maa. Metsät peittävät yli 75 prosenttia Suomen maapinta-alasta.

”Koska Suomi on Euroopan metsäisin maa, uuden yksityiskohtaisen tiedon kerääminen maksaa suhteellisesti eniten”, lausunnossa mainitaan.

Vanhojen metsien kartoitus voi maksaa noin 15 miljoonaa euroa, jos kustannus olisi yksityismailla samaa luokkaa kuin Metsähallituksen mailla, valtioneuvoston u-kirjeessä todetaan.

Kartoitus voi olla merkittävästi kalliimpikin. Yksityismetsissä on tehty aiempia kartoituksia vähemmän kuin Metsähallituksen metsissä.

Maa- ja metsätalousvaliokunta huomauttaa, että iki- ja aarniometsien käsite saadaan selkeäksi ja varmistetaan, että se soveltuu Suomen oloihin.

Metsänomistajien yhdenvertaisuuden takia on perusteltua, että luonnontilaiset ja vanhat metsät kartoitetaan julkisin varoin ja yhdenmukaisin menetelmin, maa- ja metsätalousvaliokunta huomauttaa.

Vasemmistoliitto ja vihreät jättivät ympäristövaliokunnan keskiviikkona sorvaamaan lausuntoon eriävän mielipiteen.

He kertovat mielipiteessään, että eivät voi yhtyä valiokunnan ”epärakentavaan” kantaan.

Mai Kivelä (vas.) Jenni Pitko (vihr.) huomauttavat, että kaikkein edustavimmat luonnontilaiset ja vanhat metsät on Suomessa monin paikoin jo hyvin kartoitettu.

”Tiedon tuottaminen EU:n laajuisesti mahdollistaisi jäsenvaltioiden objektiivisen vertailun ja metsiin liittyvän lainsäädännön seurausten arvioinnin. Tämä olisi paitsi ympäristön, myös Suomen etu.”

Suomessa on Kivelästä ja Pitkosta puutteita etenkin metsien monimuotoisuutta kuvaavista indikaattoreista. Tietoa kerätään lähinnä putkilokasveista.

Myös metsälinnuista kerättävän tiedon muuttuminen mahdollisesti pakolliseksi aiheuttaisi lisäkustannuksia, sillä tällä hetkellä se perustuu vapaaehtoisten suorittamaan vakiolinjalaskentaan, ympäristövaliokunta katsoo.

Vihreiden ja vasemmistoliiton eriävän mielipiteen mukaan seurantavelvoitetta tulisi jatkaa, ja vapaaehtoisten tekemä työ tulisi resursoida kunnolla.

Lintulaskentoja tekevät myös metsästäjät. Heidän metsästysmahdollisuuksiensa turvaaminen on edellytys työn jatkumiselle, maa- ja metsätalousvaliokunta katsoo lausunnossaan.

EU:ssa monitorointia koskevan asetuksen työstäminen siirtyy tulevalle vaalikaudelle ja asetuksen loppuun saattaminen ensi vuodelle, MT kertoi 23.2.

Edit. 22.3.24 klo 7.00 Lisätty talousvaliokunnan ja maa- ja metsätalousvaliokunnan osuus.