Suurpetojen kannanhoidollisen metsästyksen mahdollistavat lakimuutokset lähetetty lausuntokierrokselle
Maa- ja metsätalousministeriö on valmistellut luonnoksen hallituksen esitykseksi metsästyslain muuttamisesta.Suurpetojen kannanhoidollisen metsästyksen edellytyksien valmistelu kansallisesti koostuu metsästyslain muutoksista, suden ja karhun kannanhoitosuunnitelmien päivittämisestä sekä lajikohtaisten asetusten antamisesta.
Hallituksen esitysluonnos metsästyslain muutoksista on lähetetty lausuntokierrokselle.
Esityksen mukaan maa- ja metsätalousministeriö saisi valtuuden asettaa päämäärän suurpetojen kannanhoidolliselle metsästykselle lajikohtaisesti ja kannanhoitoalueittain. Päämäärän asettaminen ministeriön asetuksella tukisi Suomen riistakeskuksen poikkeuslupaharkintaa ja auttaisi poikkeusluvan hakijaa luvan perusteluiden esittämisessä.
Lisäksi ministeriö voisi vahvistaa ja täsmentää asetuksella kunkin lajin suotuisan suojelutason vähimmäismäärän sekä nykyistä tarkemmat karhu-, susi- ja ilveskannan kannanhoitoalueet, ministeriön tiedotteessa todetaan.
Maa- ja metsätalousministeriö asettaisi jatkossakin suurimmat sallitut saalismäärät kullekin lajille, mutta aiemmasta poiketen ne asetettaisiin kannanhoitoalueittain eli pienemmille alueille kuin nykyisin. Esitetyillä muutoksilla tuetaan yhdessä hoitosuunnitelmien päivittämisen kanssa sitä, että poikkeusluvissa voidaan ottaa paremmin huomioon suurpetojen ja niiden vaikutusten alueellisuus.
Tähän asti kannanhoidollisen metsästyksen poikkeuslupahakemuksien suurin puute on ollut kannanhoidollisella metsästyksellä tavoiteltavan päämäärän perustelut. Oikeuskäytännön mukaan päämäärä on perusteltava hakemusaluekohtaisesti.
”Hallituksen esityksellä vahvistetaan riistahallinnon keinoja perustella suurpetojen kannanhoidollisia lupapäätöksiä aiempaa pitävämmin.”
Metsästyslakiin ehdotetaan lisättäväksi myös säännös, jonka mukaan lupaharkinnassa on otettava huomioon taloudelliset, sosiaaliset ja sivistykselliset vaatimukset sekä alueelliset ja paikalliset erityispiirteet. Säännöksen tarkoituksena on tuoda lakitasolla esille EU:n luontodirektiivin 2 artiklan 3 kohta ja sen merkitys lupaharkinnassa. Tämä tarkoittaa sitä, että Suomen riistakeskuksen tulee soveltaa, kuten tähänkin asti, kansallista lainsäädäntöä yhdenmukaisesti luontodirektiivin ja sen tavoitteiden kanssa.
”Hallituksen esityksellä vahvistetaan riistahallinnon keinoja perustella suurpetojen kannanhoidollisia lupapäätöksiä aiempaa pitävämmin. Esitettävät metsästyslain muutokset ovat osa toimia kohti tasapainoisempaa suurpetopolitiikkaa, jossa kannanhoidollinen metsästys on mahdollista. Kansallisen lainsäädännön lisäksi tullaan päivittämään kannanhoitosuunnitelmat. Jatkamme myös aktiivista vaikuttamista, jotta suden suojeluasemaa alennetaan EU:n luontodirektiivissä”, maa- ja metsätalousministeri Sari Essayah (kd.) sanoo.
Hallituksen esitysluonnos pohjautuu suurpetotyöryhmän marraskuussa ehdottamiin toimiin. Lausunnot pyydetään toimittamaan viimeistään 12. maaliskuuta.
Kannanhoidollinen metsästys
Nyt esitetyt lakimuutokset viedään eduskuntaan kevään 2025 aikana ja ne tulevat voimaan toukokuussa. Lisäksi päivitetään kannanhoitosuunnitelmia ja asetuksia lajikohtaisesti seuraavasti:
Karhu
Karhukannan hoitosuunnitelma päivitetään kevään 2025 aikana. Karhuasetus valmistellaan kevään ja alkukesän aikana, ja se tulee voimaan heinäkuun alussa. Riistakeskus käsittelee poikkeuslupahakemukset heinäkuussa. Karhun kannanhoidollinen metsästyskausi on 20.8. - 31.10.2025.
Susi
Suden hoitosuunnitelma päivitetään kesän ja syksyn 2025 aikana. Susiasetus valmistellaan syksyn aikana, ja se tulee voimaan marraskuussa. Riistakeskus käsittelee poikkeuslupahakemukset marraskuussa.
Ilves
Ilveksen hoitosuunnitelma päivitetään keväällä 2026. Ilvesasetus valmistellaan syksyn 2025 aikana, ja se tulee voimaan marras-joulukuussa.
Artikkelin aiheetMetsäpalvelu
Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.

- Osaston luetuimmat




