Vesistökunnostus vaatii rahaa ja malttia tehdä tarkat suunnitelmat – ennallistamistoimet voivat myös epäonnistua
Erilaiset vesistökunnostustoimet kiinnostavat nyt monia. Kunnostamistyöt vaativat paljon selvittämistä ja erilaisia lupia.
Vapaasti virtaavat patoamattomat joet tarjoavat elinympäristön monille kasvi- ja eläinlajeille. Kuva Hiitolanjoen Lahnasenkoskella tehdyistä kunnostustöistä. Kuva: Mikko NikkinenVesistökunnostuksilla parannetaan veden laatua, lisätään vesistön virkistysarvoa ja kohennetaan vesieliöiden ja kalojen elinympäristöjä. Kunnostuksien tarkoituksena on ihmisten toimien aiheuttamien vaikutusten vähentäminen tai korjaaminen.
Ihminen on toiminnallaan muuttanut suurinta osaa Suomen tuhansista vesistöistä. Jokia, puroja, rannikkovesiä ja järviä on padottu, muokattu ja ruopattu eri syistä.
Kunnostustoimenpiteillä vesistöjä palautetaan luonnontilaiseksi tai mahdollisimman lähelle sitä. Kalatalouden keskusliitto muistuttaa, että vesistökunnostuksiin liittyy myös riskejä. Lopputulos voi olla huonossa tilanteessa jopa päinvastainen kuin mikä oli alkuperäinen tarkoitus.
Kunnostustyöt vaativat suunnitelmallista toimintaa, ja siksi niistä tulee laatia yksityiskohtainen kunnostussuunnitelma ennen työn aloittamista. Jotta kunnostukselle asetetut tavoitteet varmasti saavutetaan, tulee käytettävät menetelmät valita asiantuntevasti.
”Heti alussa kannattaa ottaa yhteyttä alueellisin kalatalouskeskuksiin ja kalastajaliittoihin sekä kalatalousalueisiin, jotta kaikki resurssit saadaan tehokkaasti käyttöön ja vältytään päällekkäiseltä työltä”, Kalatalouden keskusliitto muistuttaa verkkosivuillaan.
Kaikki kunnostustoimet ovat myös aina luvanvaraista toimintaa ja niitä säätelee ensisijaisesti vesilaki. Lainmukaisten lupien lisäksi kunnostettavan alueen kaikilta maa- ja vesialueiden omistajilta tulee olla lupa tehtäville toimenpiteille.
Artikkelin aiheetMetsäpalvelu
Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.
- Osaston luetuimmat
