Metsähallitus täsmentää valituspyyntönsä korkeimpaan oikeuteen myöhemmin – "Ennakkotapaukselliset piirteet olemassa"

Metsähallituksella on aikaa valituslupahakemuksen jättämiseen 20. heinäkuuta asti. Kuva: Pentti Vänskä

Metsähallitus ilmoitti tänään maanantaina, että se pyytää metsäyhtiöiden puukartelliasiassa valituslupaa korkeimpaan oikeuteen (KKO).

Helsingin hovioikeus hylkäsi toukokuussa Metsähallituksen Metsäliitolta, Stora Ensolta ja UPM:ltä vaatimat yhteensä 125 miljoonan euron vahingonkorvausvaatimukset yhtiöiden kartellin aiheuttamista puukauppatulojen menetyksistä.

Metsähallituksen mukaan asiassa on olemassa ennakkotapaukselliset piirteet ja valitusluvan hakemiselle näin perusteet.

"Kyse on muun muassa siitä, miten EU-taustaiset kilpailuoikeuden säännöt ja periaatteet huomioidaan perinteisen vahingonkorvausoikeussäännöstön soveltamisen yhteydessä", Metsähallituksen viestintäjohtaja Terhi Koipijärvi sanoo.

Hovioikeuden mukaan Metsähallitus ei pystynyt esittämään riittävää näyttöä, että metsäyhtiöiden lainvastainen hintatietojen vaihto olisi alentanut puun hintaa.

Nyt Metsähallituksen valituslupahakemuksessa rajataan ulos ne seikat, jotka vaatisivat näytön uudelleen arviointia. Hakemuksessa keskitytään niin sanottuihin oikeuskysymyksiin.

Sen tarkemmin asiaa ei tässä vaiheessa haluta täsmentää.

"Se miten vaatimukset tulevat rajautumaan, ratkeaa muutoksenhakukirjelmiä laadittaessa määräpäivään mennessä", Koipijärvi sanoo.

Aikaa valituslupahakemuksen jättämiseen on heinäkuun 20. päivään asti.

Vakuutus- ja vahingonkorvausoikeudenkäynnin apulaisprofessori Olli Norros Helsingin yliopistosta ei halua arvioida Metsähallituksen valituslupapyyntöä, koska hän ei ole perehtynyt kokonaisuuteen.

Norros sanoo, että yleisesti ottaen KKO myöntää valituslupia sellaisissa tapauksissa, jotka ovat epäselviä esimerkiksi lain sanamuodon vuoksi.

”Oikeusjärjestyshän ei ole aukoton kokonaisuus, josta vastaus löytyy joka kysymykseen, vaan iso osa kysymyksistä on ainakin jossain määrin epäselviä.”

Norros huomauttaa, että KKO voi ottaa asian käsittelyyn, vaikka käräjä- ja hovioikeus olisivat antaneet keskenään samansuuntaiset päätökset, ja KKO voi päätyä myös samalle kannalle kuin alemmat oikeusasteet.

Metsähallitus toteaa, että se rajaa valituslupa-anomuksesta ulos ne seikat, jotka vaatisivat vahingon näytön uudelleen arviointia.

KKO ei yleensä ota Norroksen mukaan käsiteltäväksi asiaa, jossa olisi kysymys näytön arvioinnista.

”Lähtökohtana on, että viimeistään hovioikeudessa näyttö on tullut huolellisesti arvioiduksi.”

Näytön arviointi vaatisi usein laajaa suullista käsittelyä. Tällaisia KKO ei yleensä järjestä.

Metsähallitukselle oikeudenkäynti kartellikorvauksista on tullut maksamaan käräjä- ja hovioikeudessa yhteensä jo 22 miljoonaa euroa.

Tarkkaa arviota mahdollisista kuluista KKO:ssa ei ole.

"Kulut tulevat olemaan asiakokonaisuuteen nähden maltilliset ja merkittävästi vähäisemmät kuin prosessin tähänastiset kulut ovat olleet", Koipijärvi sanoo.

Pienempiä kuluja perustellaan sillä, että asiaa on selvitetty jo perusteellisesti aiemmissa oikeusvaiheissa.