Ilmastopaneeli vaatii hakkuiden mittavaa vähentämistä – metsävaikuttaja tyrmää: ”Vastuuton esitys”
Jos Suomi noudattaisi vaadetta, se siirtäisi taloushyödyn kilpailijamaille, uskoo Sahateollisuuden toimitusjohtaja Tino Aalto.
Noin 90-vuotiasta männikköä Nurmijärvellä. Yksi mahdollisuus vähentää hakkuita on pidentää puuston kiertoaikaa. Kuva: Jyrki Johannes TervoSuomen ilmastopaneeli vaatii hakkuiden vähentämistä 61–64 miljoonaan kuutioon, kun esimerkiksi vuonna 2023 hakkuut olivat lähes 73 miljoonaa kuutiota. Tällä vähennyksellä Suomi voisi paneelin mielestä saavuttaa vuoden 2030 ilmastovelvoitteensa.
Sahateollisuuden toimitusjohtaja Tino Aalto laskee, että tällainen vähennys vastaa useiden teollisen mittakaavan sahayritysten vuotuista puunkäyttöä yhteensä.
”Se olisi merkittävä takaisku sekä teollisuudelle että Suomen kansantaloudelle ja johtaisi pahimmillaan merkittäviin irtisanomisiin. Taloudellisesti ja sosiaalisesti vastuuton esitys”, Aalto toteaa.
”Todennäköisesti hakkuiden vähentäminen nostaisi huomattavasti puun hintaa.”
Jos puuta ei hakattaisi Suomessa entiseen tahtiin, hyödyn keräisi Aallon mielestä ruotsalainen ja venäläinen sahateollisuus, koska Suomen puutuotteista suurin osa menee vientiin.
”Vaikka Suomi tekisi näin hölmön päätöksen, ei se vaikuttaisi kansainväliseen kysyntään. Antaisimme vain muiden maiden teollisuudelle mahdollisuuden kerätä teolliset ja taloudelliset hyödyt.”
Hakkuiden vähentäminen merkitsisi myös entistä kireämpää kilpailua puusta, mikä nostaisi sen hintaa.
”Puun hinta on sahoille suurin yksittäinen kustannuserä. Todennäköisesti hakkuiden vähentäminen nostaisi huomattavasti puun hintaa, joka on muutenkin historiallisesti korkealla. Hinnannousu olisi katastrofaalista yritysten kilpailukyvylle.”
Päästövähennystavoitteista tulee pitää kiinni, mutta hiilineutraaliustavoitteen saavuttaminen ei ole realismia, Aalto summaa. Lisäksi hänen mielestään teknisten nielujen kehitykseen tulee panostaa.
”Sahateollisuuden puutuotteet ovat toimiva ratkaisu teknisten nielujen kasvattamiseen.”
”Kasvaneet hakkuumäärät ovat keskeisin syy metsien hiilinielun katoamisessa.”
Fossiilisia ja muita kuin maankäyttösektorin päästöjä voidaan ilmastopaneelin mukaan vähentää kymmenessä vuodessa noin 18 miljoonaan tonniin. Metsän ja muun maankäyttösektorin hiilinielujen pieneneminen uhkaa kuitenkin syödä muiden päästövähennysten vaikutuksia.
Laskelmissa on otettu huomioon teknologisten nielujen tuottamat hiilidioksidin poistumat.
Fossiilisia päästöjä on vähennetty ilmastopaneelin mukaan Suomessa verrattain nopeasti, koska käytössä on ollut vaikuttavia ohjauskeinoja ja energiamurros on edennyt vauhdikkaasti. Silti hiilineutraaliustavoitteen haaste kulminoituu ilmastopaneelin mukaan metsät sisältävään maankäyttösektoriin.
”Korjaavat toimenpiteet tulee ottaa viipymättä käyttöön erityisesti maankäyttösektorilla. Tutkittua tietoa toimien suunnittelun ja toimeenpanon tueksi on onneksi runsaasti,” sanoo ilmastopaneelin puheenjohtaja, Suomen ympäristökeskuksen tutkimusprofessori Jyri Seppälä tiedotteessa.
”Kasvaneet hakkuumäärät ovat keskeisin syy metsien hiilinielun katoamisessa ja metsien muuttumisessa päästölähteeksi”, sanoo ilmastopaneelin jäsen, ympäristökeskuksen tutkija Sampo Soimakallio.
Ilmastopaneeli arvioi Suomen hiilineutraaliuspolku -muistiossa hiilineutraaliuden saavuttamista ja sen keinoja. Arvio Suomen maankäyttösektorin tilanteesta -raportissa tarkastellaan maankäyttösektorin velvoitteita.
Artikkelin aiheetMetsäpalvelu
Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.
- Osaston luetuimmat
