
Satoisa ja ravinteikas litulaukka nousee maasta ensimmäisten kevätkasvien joukossa

Litulaukka (Alliaria petiolata) kasvaa ihmisen vaikuttamilla paikoilla. Se viihtyy hyvin ilmastossamme, yleistyy voimakkaasti ja leviää yhä pohjoisemmaksi. Tottumaton voi sekoittaa sen nuoren lehden nokkoseen (Urtica dioica) tai maahumalaan (Glechoma hederacea).
Litulaukka on hyvin satoisa. Sen lehdet saattavat kasvaa lautasen kokoiseksi. Litulaukkaa voi kasvattaa myös ruukussa. Luonnossa se nousee maasta ensimmäisten kevätkasvien joukossa.
Litulaukka on hyvin ravinteikas kasvi. Se sisältää muun muassa A-, B-, C- ja E-vitamiineja, kaliumia, kalsiumia, magnesiumia, seleeniä, kuparia, rautaa, karotenoideja, mangaania sekä omega-3-rasvahappoja. Siinä on runsaasti C-vitamiinia: Yhdysvalloissa on mitattu 190 mg sadassa grammassa tuoretta kasvia. Siinä on myös haihtuvaa öljyä, joka muuttuu entsyymien vaikutuksesta rikkipitoiseksi, valkosipulilta tuoksuvaksi yhdisteeksi.
Villiä valkosipulin makua
Litulaukasta syödään lehtiä, nuppuja, kukkia, kukkavarsia, siemeniä, juuria sekä nuoria versoja ja lituja. Tuoreissa lehdissä ja kukissa on vahva sipulin ja mieto pippurin maku. Lehdet maistuvat valkosipulille. Suurin osa sipulin mausta häviää kypsennyksessä ja pakastettaessa, ja kokonaan se häviää kuivattaessa.
Litulaukka on tuoreherkku, joka nautitaan joko raakana tai nopeasti kiehautettuna. Öljyyn, viinietikkaan ja alkoholiin säilöttynä sen mausta voi nauttia myös talvella.
Litulaukkaa kannattaa käyttää erityisesti silloin, kun haluaa vähentää suolan käyttöä. Sitä voi käyttää esimerkiksi kalan maustamiseen ja leipätaikinaan. Jälkimaku on makea, ja siksi litulaukkaa on käytetty muun muassa yrttiviinien ja -liköörien ja mehujen valmistukseen. Englannissa litulaukkaa käytetään lampaanpaistin kastikkeeseen mintun kanssa.

Piparjuuren korvike
Litulaukan juuret maistuvat piparjuurelta. Niitä voi käyttää mausteena piparjuuren tavoin esimerkiksi säilykkeissä. Juuret kerätään keväällä tai syksyllä.
Vihreitä lituja ja murskattuja siemeniä voi lisätä säilykkeisiin ja käyttää ruoanlaitossa maustamiseen. Vihreät siemenkodat sopivat esimerkiksi hollantilaiskastikkeen, majoneesin tai etikan mausteeksi. Siemenet kannattaa kuivata ja käyttää jauhettuna mausteeksi. Ne voi myös pakastaa. Siemeniä käytetään Ranskassa sinapin tapaan. Myös nuput, kukat ja vihreät lidut sopivat mausteeksi.
Litulaukka sopii monenlaisiin ruokiin, kuten maustekastikkeisiin, raejuustoon, pestoon, salaatinkastikkeisiin, maustevoihin, tuore- ja kotijuustoon, rahkaan, yrttivoihin, pastaan, marinoituihin papuihin sekä juusto-, tomaatti-, peruna- ja munaruokiin. Sen maku sopii erityisen hyvin rasvaisiin ruokiin, kuten vahvan makuisiin juustoruokiin. Se sopii lihalle, kanalle, kalalle sekä kasvisruokiin.
Kypsennettäviin ruokiin litulaukka kannattaa lisätä lautaselle vasta ruoan valmistuttua, jotta sen maku säilyy.
Litulaukkakastike
2 dl ranskankermaa
1 dl litulaukkaa
0,5 tl suolaa
0,5 tl mustapippuria
2 tl sitruunamehua
Silppua litulaukka. Sekoita kaikki ainekset keskenään ja anna seoksen maustua jääkaapissa ainakin pari tuntia. Tarjoa kastike esimerkiksi kalapihvien kanssa.
Salaatinkastike litulaukasta
1 dl litulaukan varsia ja lehtiä
1 dl jauhosavikan siemeniä
noin 2 dl luomuomenaviinietikkaa
Laita lasipurkkiin litulaukka ja jauhosavikan siemenet ja peitä ne omenaviinietikalla. Sulje purkki hyvin. Anna etikan maustua valolta suojassa 4–6 viikon ajan ja siivilöi. Voit halutessasi lisätä etikkaan myös muita mausteita.
Litulaukkapasta
3 dl pastaa
vettä pastan keittämiseen
100 g sinihomejuustoa
2 dl litulaukan 10–20 cm pitkiä kukkavarsia
30 g voita
2 rkl vehnäjauhoja
4 dl maitoa, kermaa tai kookosmaitoa
(suolaa ja mustapippuria maun mukaan)
Keitä pasta vedessä miltei kypsäksi, kaada siivilään ja valuta. Murustele homejuusto. Silppua kukkavarret. Sulata voi kattilassa, sekoita mukaan jauhot ja anna kiehahtaa noin minuutin ajan. Lisää maito vähän kerrallaan koko ajan sekoittaen. Lisää homejuusto ja mausteet ja anna kastikkeen kiehua hiljaa 10–15 minuuttia. Sekoita mukaan litulaukkasilppu ja anna kiehua minuutin ajan. Tarkista maku ja lisää tarvittaessa suolaa ja pippuria. Sekoita kuuma kastike pastan joukkoon ja tarjoa.
Litulaukkapesto
1 dl litulaukan lehtiä, kukkia tai kukkavarsia
0,5 dl hampunsiemeniä tai saksanpähkinöitä
noin 1 dl laadukasta ruokaöljyä
(suolaa ja pippuria maun mukaan)
Laita litulaukka, siemenet tai pähkinät ja 0,5 dl öljyä tehosekoittimeen ja soseuta. Lisää öljyä vähän kerrallaan, kunnes saat helposti levittyvän tahnan. Maista ja lisää suolaa ja pippuria tarvittaessa.
Litulaukkamunakas
(2 annosta)
1 iso sipuli
1 keitetty peruna
3 rkl voita
4 kananmunaa
1 dl juustoraastetta
0,5 tl suolaa
0,5–1 tl rouhittua mustapippuria
1 tl villiyrteistä valmistettua viherjauhetta tai Provencen yrttimaustetta
1 dl vettä tai säilykevihannesten lientä
Päälle:
1 dl silputtua litulaukkaa
Kuori ja silppua sipuli, kuori ja kuutioi peruna. Paista sipuli- ja perunakuutioita paistinpannulla voissa, kunnes sipuli on läpikuultavaa. Vatkaa munat rikki kulhossa ja sekoita mukaan juustoraaste, suola, mustapippuri ja viherjauhe tai yrttimauste sekä vesi. Kaada seos pannulle sipuli- ja perunakuutioiden päälle. Laske keittolevyn lämpötila toiseksi alimmalle, laita kansi pannun päälle ja anna munakkaan hyytyä hiljalleen. Munakas on valmis, kun sen pinta on kohollaan ja hyytynyt. Silppua litulaukka ja ripottele se valmiin munakkaan pinnalle.
Litulaukkapirtelö
2 porkkanaa
1 omena
1 dl litulaukkaa
noin 2–3 dl mehua tai vettä
1 rkl sitruunamehua
hunajaa tai ruokosokeria maun mukaan
Kuori ja raasta porkkanat, kuori ja paloittele omena. Lado kaikki aineet tehosekoittimeen ja sekoita tasaiseksi pirtelöksi. Pirtelö säilyy jääkaapissa noin 12–18 tuntia.
Artikkeli on julkaistu Aarteessa 3/2019.
Varoituksen sanoja
- Litulaukka sisältää paljon glukosinolaatteja ja erukahappoa, joten hyvin suurten kerta-annosten nauttimista tulisi välttää.
- Kasvi sisältää myös aineita, jotka ehkäisevät proteiinien imeytymistä ohutsuolesta.
Metsäpalvelut
Osaston luetuimmat
- Ovatkohan suhteet kohdillaan – yksi puolalainen hiilivoimala tuprutti päästöjä enemmän kuin metsien hiilinielu oli Suomessa samana vuonna21.3.
- Pirkko voi saada samanlaisista puista paremman hinnan kuin Markku – eroa jopa yli 15 euroa kuutiolta21.3. Tilaajalle
- Jos pellolle istutettiin 30 vuotta sitten väärää puulajia, onko mitään tehtävissä? Katso video19.3.
- Metsänomistajien äänet hakevat vielä kohdetta05:00
- Koneita menisi niin paljon kuin saisi, sanoo klapikonekauppias – uutta ammattilaisen konetta joutuu odottamaan vuoden06:00 Tilaajalle
- Ruotsalainen puu käänsi kuitupuun tuontihinnat laskuun20.3. Tilaajalle
- EU-politiikan muutokset metsien käytöstä ja hoidosta voisivat aiheuttaa puunkorjuuseen jopa 117 miljoonan euron lisälaskun21.3.