Metsää uudistaessa kannattaa puronvarsille jättää suositeltuakin leveämmät suojavyöhykkeet – metsänomistaja voi hakea tukia arvokkaan kohteen suojeluun

Suojavyöhykettä suunnittelevalle metsänomistajalle on tarjolla erilaisia tukia. Kuva: Petteri Kivimäki

Avohakkuuaukon keskellä pilkottaa vihreä kaistale.

Se on metsää halkovan puron ympärille jätetty suojavyöhyke.

Jyväskylän kaupungin metsässä on meneillään Suomen metsäkeskuksen ja Jyväskylän yliopiston hanke. Siinä tutkitaan erilaisten suojavyöhykkeiden vaikutusta puronvarsien kasvillisuudelle ja pienilmastolle.

Puronvarsille tyypillisiä ominaispiirteitä ovat kosteus, varjoisuus sekä muusta metsästä poikkeavat lajit ja pienilmasto. Kun ympäröivä metsä hakataan, puronvarsien reunoille olisikin hyvä jättää pienilmaston turvaava suojavyöhyke.

Suojavyöhykkeen tulisi olla vähintään yhtä leveä kuin puut ovat pitkiä. 20 metriä korkeassa kuusikossa suojavyöhykkeen tulisi siis olla vähintään 20 metriä leveä puron molemmin puolin.

Suojavyöhykkeen reunaan jäävät puut ovat alttiita tuulituhoille. Siksi suojavyöhykettä kannattaa jättää vielä suositeltuakin enemmän, muistuttaa Jyväskylän yliopiston tutkija Panu Halme.

"Liian pieni suojavyöhyke myös altistaa puronvarren pienilmaston reunavaikutukselle ja kuivumiselle", metsäkeskuksen rahoituksen ja tarkastuksen asiantuntija Sameli Salokannel lisää.

Jyväskylän tutkimuskohteella suojavyöhykettä on jätetty 45 metriä. Osa alueesta on koskematonta, osalle on tehty varovaisia poimintahakkuita. Puron toisella puolella poimintahakkuut ulottuvat suojavyöhykkeelle asti.

Erilaisia kokeiluja tekemällä yritetään selvittää, millaisilla keinoilla voisi sekä turvata puronvarren pienilmaston että saada myös puunmyyntituloja.

"Keski-Suomessa kolmasosa metsälakikohteista on vesikohteita", selittää metsäkeskuksen metsäneuvoja Marja Liukkaala-Koto. Siksi puronvarsien suojelualueiden tutkiminen on ajankohtaista.

Metsänomistajalle suojelualueet voivat aiheuttaa päänvaivaa.

Hakkuista saatavat tulot kärsivät, jos osan metsää jättää kaatamatta suojelutarkoituksessa.

Salokannel muistuttaa, että arvokkaiden kohteiden suojeluun voi kuitenkin hakea tukia.

Ympäristötuki myönnetään metsälain mukaisten erityisen tärkeiden elinympäristöjen suojeluun. Metsää voi tarjota suojeltavaksi myös vapaaehtoisen METSO-ohjelman avulla. Suojelusta maksetaan korvaus, eikä luonnonhoidosta koidu omistajalle kustannuksia.

Suojelukohteiden tukiin neuvoa ja apua saa metsäkeskukselta. Lisäksi tietoa oman metsän metsälakikohteista voi etsiä Metsään.fi-palvelusta.