Ötökkälaki vauhdittaa uittotöitä juhannuksen aikaan

Hinaaja Olli ja apualukset Eero ja Taipale valmistautuivat viime viikolla nippulautan sulutukseen eli kanavasta läpivientiin Konnuksen kanavalla Leppävirralla. Kuva: Pentti Vänskä

Hannu Parviainen nostaa tukkinippua puutavara-autosta veteen Melaveden pudotuspaikalla Kuopion Riistavedellä. Kuva: Pentti Vänskä

Aluskuljetuksina puuta kulkee sisävesillä jo enemmän kuin nippulautoissa. Puskuhinaaja Parkon kuljettama proomulasti sattui viime viikolla Konnuksen kanavalle samaan aikaan hinaaja Ollin nippulautan kanssa. Kuva: Pentti Vänskä

Kylmä kevät viivästytti tänä vuonna uittopuiden ajoa pudotuspaikoille, kun jää peitti järvien lahtia tavallista pidempään.

"Jäät sulivat vasta vapun tienoilla. Joskus nippujen ajo veteen on päästy aloittamaan melkein kuukautta aiemmin", kertoo Järvi-Suomen Uittoyhdistyksen uittopäällikkö Matti Purhonen.

Uittotöissä kiireisimmät viikot koittavat juhannuksen aikaan, kun ötökkälain tärkeät päivämäärät lähestyvät.

"Mitä lähemmäs juhannusta mennään, sitä enemmän kuitupuuta ajetaan, sillä hyönteistuholaki edellyttää, että kuoripäällinen mänty pitää saada kesäkuun loppuun mennessä ja kuusi heinäkuun puoliväliin mennessä pois metsäteiden varsilta", Purhonen sanoo.

Nippulauttoja kulkee Suomessa vielä Saimaalla, Pielisellä ja Kallavedellä. Puuta uittaa enää UPM. Metsä Group lopetti uittopuun vastaan oton viime kesänä.

Vuosituhannen alussa puuta uitettiin vuosittain lähes 1,2 miljoonaa. Viimeksi miljoonan motin raja rikkoutui 2009, kun nippulauttoja kulki vielä myös Stora Enson tehtaille.

Viime kesänä uitto jäi noin 320 000 kuutiometriin.

"Tämän vuoden määrä on aika lailla sama kuin viime vuonna", Purhonen arvioi.

Järvi-Suomen Uittoyhdistyksen alueella lauttojen hinauksesta vastaa Uittopojat Oy, jonka toimitusjohtaja on Reino Nurmi.

"Tänä keväänä lähdettiin Savonlinnasta liikkeelle 10. toukokuuta. Kiteen Puhoksesta haettiin ensimmäinen lautta ja vietiin se Ristiinaan UPM:n Pelloksen vaneritehtaalle", Nurmi kertoo.

Viime viikolla Nurmi kipparoi hinaaja Ollia, joka yhdessä apualusten Eeron ja Taipaleen kanssa vei kuusitukkeja kohti Ristiinaa ja havukuitupuuta Kaukaan sellutehtaalle Lappeenrantaan.

Hinaajan perässä voi lipua puuta enimmillään jopa 30 000 kuutiometriä. Keskimääräinen lautan koko on 20 000 kuutiometriä, mikä vastaa noin 400 puutavara-auton kuormaa.

Pisimmillään nippu kulkee hinaajan perässä Nurmen mukaan noin 370 kilometriä. Sellainen matka kertyy, kun Lappeenrantaan menevää lauttaa ryhdytään kokoamaan Kuopion yläpuolelta Ahkionlahdesta.

"Se on hidas väli. Lauttaa kootaan monesta paikasta ja kanavissa riittää sulutuksia. Käytännössä se vie 10 vuorokautta."

Uittokausi kestää pitkälle syksyyn.

"Toissa vuonna taidettiin lopettaa vasta joulukuussa. Viime vuonna viimeinen lautta vietiin 13. marraskuuta", Nurmi muistelee.

Puuta kulkee nippu-uiton lisäksi sisävesillä alus- tai proomukuljetuksina.

Parina viime vuonna aluskuljetusten määrä on jo ollut suurempi kuin nippu-uiton. Näin jatkuu tänäkin kesänä, kun aluksissa kulkevan puun määrä on vakiintumassa noin 500 000 kuutiometriin.

Aluskuljetuksia käyttävät edelleen niin UPM, Metsä Group kuin Stora Ensokin.

Nurmi uskoo, että ainakin UPM jatkaa nippu-uittoa. Hän on kuitenkin varautunut myös siihen, että töitä on etsittävä myös aluskuljetuksista.

"Proomukuljetukset ovat vaihtoehto meillekin, jos nippu-uitto vielä vähenee."

Nippu-uiton kilpailukyky on ollut viime vuodet kovalla koetuksella, kun puutavara-autojen kuormakoko on kasvanut.

Uittomäärien vähetessä kiinteiden kustannusten suhteellinen osuus on uitossa noussut.

"Teknologiaa pitäisi kehittää. Näillä resursseilla tulisi puumäärää saada enemmän, jotta uiton kustannuskilpailukyky paranisi", Purhonen sanoo.

Uiton etuna muihin kuljetusmuotoihin verrattuna on Purhosen mukaan puun varastointi veteen. Vedessä sellupuun kuitusaanto heikkenee huomattavasti hitaammin kuin maalla varastoidun puun.Vesivarastointi on sitä edullisempaa, mitä paremmin tehdaspäässä uittopuun siirto vedestä tuotantolaitokselle on suunniteltu.