Osa hakee polttopuut, osa kasvattaa kuntoaan – Pienillä metsäpuuhapalstoilla riittää kysyntää
Pienten puuhapalstojen kova kysyntä näkyy korkeina hehtaarihintoina.
Risto Hanhisuanto ahkeroi viiden hehtaarin tilallaan Sastamalassa. Hän ei odota puuhapalstaltaan suurta taloudellista tuottoa mutta sitäkin enemmän hikeä ja hyvinvointia. Kuva: Sanne KatainenNoin joka kolmannella metsänomistajalla on pieni metsätila. Alle 10 hehtaarin metsäpalsta edustaa monelle metsänomistajalle puuhapalstaa, jossa voi rentoutua metsätöitä huhkimalla.
”Osa, erityisesti kaupunkilaiset, hakee arjelleen vastapainoa metsästä esimerkiksi raivaussahan varressa”, metsäkiinteistökauppoja hoitava Leena Tetri Etelä-Suomen Metsätiloilta kertoo.
Pienten harrastuspalstojen koko vaihtelee puolesta hehtaarista kymmeneen hehtaariin. Kaiken kokoiset palstat ovat kysyttyjä, mutta erityisesti pienillä, alle viiden hehtaarin tiloilla, on oma ostajakuntansa.
”Erityisesti pienten tilojen kauppa käy vilkkaana”, Tetri valaisee.
Etelässä joka kymmenes myyty tila oli viime vuonna pieni harrastuspalsta. Myös Länsi-Suomessa on ollut pirteä metsätilojen kauppavuosi. Metsä nähdään riskittömänä sijoituskohteena.
”Monella ostajalla on positiivisia arvoja metsänomistamisesta. Onhan se eri kulkea omalla maalla kuin toisten”, Länsi- Suomen Metsätilojen toimitusjohtaja Jukka Pusa uskoo.
Pusan mukaan Länsi-Suomessa lähes puolet viime vuoden metsätilakaupoista tehtiin pienistä tiloista. Niistä ollaan valmiita maksamaan suhteessa enemmän kuin suurista tiloista, vaikkei palstalla olisikaan arvokasta puustoa.
”Taimikkopalstat ovat suhteessa kalliita ja hinnoissa voi olla ylihintaa, varsinkin, jos tila sijaitsee hyvien kulkuyhteyksien päässä asutuksesta.”
Palstan koon lisäksi sijainnilla ja hyvillä kulkuyhteyksillä onkin suuri merkitys metsäkaupoissa. Kysytyimmät tilat sijaitsevat lähellä ostajan omaa kotipaikkaa, metsätilaa tai kesämökkiä.
”Moni ei pidä järkevänä ajaa puolta päivää puuhapalstalleen. 20–30 kilometriä tuntuu olevan monelle rajana”, Tetri sanoo.
Hyvä tieverkosto voi Pusan mukaan näkyä kauppahinnassa useita tuhansia euroja hehtaarilta suurempana.
”Lähellä asutuskeskusta hinnat ovat suurempia kuin kaukaisemmilla tiloilla”, hän summaa.
Syy oman harrastepalstan hankkimiseen vaihtelee. Osa haluaa ylläpitää polttopuuvarastoja tai omistaa ihan omaa metsää. Myös liikunnan ilo löytyy joillekin metsää hoitamalla. Taloudellinen merkitys pienillä pastoilla ei yleensä ole suuri, ellei sitä osteta liitettäväksi vanhaan metsätilaan.
Stereotyyppistä puuhapalstan omistajaa ei Tetrin ja Pusan mukaan ole olemassa. Myös ikähaitari harrastepalstojen ostajilla on suuri.
”Niin maaseudulta kuin kaupungeistakin halutaan yhtälailla omistaa suurten tilojen lisäksi pieniä palstoja”, Tetri kertoo.
Kaikille halukkaille ei riitä omaa puuhapalstaa, ja kysyntää on enemmän kuin tarjontaa.
”Pienet palstat ovat suuria tiloja edullisempia ja siten useamman henkilön saavutettavissa”, Tetri jatkaa.
Artikkelin aiheetMetsäpalvelu
Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.

- Osaston luetuimmat
