Maistuisiko sellutehtaan tuhkasta kasvunsa saanut kurkku tai pinaatti?

Innovaatiokilpailun voittaneet opiskelijat Milla-Mari Vastavuo ja Mikko Niemeläinen halusivat etsiä ratkaisua globaaleihin megatrendeihin kuten ympäristöongelmiin ja luonnonvarojen vähenemiseen. Kuva: Päivi Sivonen

Sellutehtaiden hukkalämmön hyödyntämistä kasvihuoneviljelyssä on kokeiltu ennenkin, mutta Aalto-yliopiston opiskelijoiden Milla-Mari Vastavuon ja Mikko Niemeläisen kehittelemä idea älykkäästä kasvihuoneesta voi vihdoin tehdä siitä kannattavaa.

Lämpöä tehtaista vapautuu yllin kyllin, mutta valoa kasveille on ollut vaikea saada riittävästi. "Viisi vuotta sitten tämä ei olisi ollut vielä kannattavaa. Ledit ovat nykyään paljon tehokkaampia, ja se on avaintekniikka, mikä mahdollistaa viljelyn, jossa valaistus ei itse tuota lämpöä", sanoo Niemeläinen.

Niemeläinen ja Vastavuo kehittivät idean sellutehtaan sivuvirtoja hyödyntävästä kasvihuoneesta Metsäteollisuus ry:n innovaatiokilpailuun. Hukkalämpöä, hiilidioksidia ja mineraalivirtoja käyttävä Relaps-ekosysteemi voitti kilpailun joulukuussa.

Metsäteollisuus etsi kilpailulla innovaatioita metsäalaa koskettaviin globaaleihin megatrendeihin, kuten ympäristöongelmiin ja luonnonvarojen vähenemiseen. Sellutehtaan ja kasvihuoneen yhdistäminen sopi kaksikon mielestä vaatimuksiin luontevasti. Ideaansa varten he kysyivät neuvoa eri alojen asiantuntijoilta ja yhdistivät tietoa.

Kasvit kasvavat Relapsin suunnitelmassa kerroksittain kasvihuoneessa. Perinteinen kasvihuoneviljely vaatii runsaasti tilaa, jota tehtaiden lähellä ei yleensä ole. Kerrosviljely on suhteellisen uusi kasvatusmenetelmä, jossa kasvatustila hyödynnetään lattiasta kattoon, ja teknologian avulla säädellään kasvatusoloja.

Kerrosviljelmillä on kasvatettu tähän asti matalia kasveja, kuten yrttejä. "Asiantuntijoiden mukaan ei ole mahdotonta, että kerroksittain voisi kasvattaa isompiakin kasveja, mutta se vaatii vielä insinööriratkaisuja siihen, miten käytännössä kerrokset rakennettaisiin", Vastavuo kertoo.

Parivaljakon suunnitelmassa hyödynnetään hukkalämmön lisäksi sellun valmistuksessa vapautuvaa hiilidioksidia ja savukaasujen mukana haihtuvaa tuhkaa.

"Kun erilaisiin tuhkiin rikastuneita ravinteita otetaan talteen, yhdistellään oikeissa suhteissa ja prosessoidaan, saadaan aikaiseksi lannoitetta kasveille", Niemeläinen kertoo.

Kauppapuutarhaliiton toiminnanjohtaja Jyrki Jalkanen pitää ilahduttavana, että muutkin kuin puutarha-alan toimijat miettivät alaan liittyviä innovaatioita. "Muinoin sellutehtaiden yhteydessä on ollut puutarhoja, mutta ne eivät ole olleet kannattavia. Kyselyitä tulee edelleen vuosittain, kun tehtaat haluavat hyödyntää hukkalämpöä, mutta ne eivät ole kannattavuuden takia päätyneet toteutukseen asti."

Metsäteollisuus ry:n johtaja Maarit Lindström pitää Relapsin ideaa erinomaisena esimerkkinä kiertotaloudesta. "Toki on ensiarvoisen tärkeää huolehtia ja varmistaa esimerkiksi ruokaturvallisuus," Lindström sanoo.

Entä maistuuko kuluttajalle sellutehtaan sivuvirroista – lämmöstä ja ravinteista – kasvunsa saavat vihannekset? Imago-kysymyskin tuli opiskelijoille vastaan kilpailutyötä suunniteltaessa, mutta Vastavuo ei epäile kuluttajien karsastavan tehtaan varjossa kasvavia kasviksia.

"Kiertotalous on kuitenkin aika kova juttu tällä hetkellä. Lisäksi tehtaassa valmistetaan sellua, jota käytetään myös ruokapakkausten valmistuksessa."