Kevyt metsäkone ei jätä jälkiä maastoon

Pienmetsäkoneen rankapuukoura kaataa energiapuuta leimikossa Hämeenkoskella. Markku Vuorikari Kuva: Viestilehtien arkisto

HÄMEENKOSKI (MT)

Ensiharvennusikäisiä mäntyjä kaatuu sieltä täältä näppärän näköisesti, kun pienmetsäkone etenee leimikossa. Vain hieman henkilöautoa suuremman metsäkoneen energiapuukoura karsii rungot ja pinoo ne pieniin kasoihin.

Jäljistä päätellen mikään ei todista, että kohteessa on ahertanut metsurin sijaan metsäkone.

Pienmetsäkoneen parhaimpia puolia onkin, ettei se jätä metsiin ajouria eikä juuri aiheuta korjuuvaurioita.

Koneen käyttökustannukset ovat pienet ja sen kuljettaminen paikasta toiseen on helppoa.

”Pienmetsäkoneella kannattaa mennä pienillekin kuvioille, sillä koneen siirtämisestä ei aiheudu suuria kustannuksia. Kone tulee peräkärryllä perässä sinne, minne maastoautokin menee”, Kalle Karosto Usewoodista kertoo.

Hän puhui nuoren metsän hoidosta kiinnostuneille metsänomistajille Hämeenkoskella viime viikolla.

Pienikokoinen kone vie vähän polttoainetta.

”Tehoissa sitä ei kannata verrata isoon koneeseen, mutta pienellä koneella on muita hyötyjä. Se mahtuu kulkemaan ahtaissakin paikoissa. Energiapuuharvennuksessa jää enemmän puuta metsään, koska ajouria ei tule”, Karosto kertoo.

Pienmetsäkone tuottaa tunnissa karkeasti kaksinkertaisesti metsuriin verrattuna. Karoston mukaan koneella saadaan korjattua arviolta kaksi kuutiota puuta tunnissa, kohteesta ja kuljettajasta riippuen.

Läpimitaltaan yli 20-senttisiin runkoihin kevyt metsäkone ei kuitenkaan sovellu. Käyttö riittää ensiharvennukseen saakka, ja se on lähinnä tarkoitettu pienpuun- ja energiapuun korjuuseen.

Helsinkiläisten etämetsänomistajien Pekka ja Oili Teräksen metsäpalstalla taimikonhoito on pian ajankohtainen. Pariskunnan mielestä maanpintaa säästävä pienmetsäkone kuulostaa järkevälle.

”Varmasti se ripeän metsurin voittaa”, Pekka Teräs pohtii.

Hollolalaiset metsänomistajat V. K. Simola ja Ilmo Raitio puolestaan pitävät koneen hintaa kovana työtehoon nähden.

”Tietynlaisille kohteille, esimerkiksi ennakkoraivatuille se soveltuu varmasti hyvin”, Simola pohtii.

Energiapuun korjuu on 2000-luvulla lisääntynyt merkittävästi ja metsänomistajien kiinnostus sitä kohtaan kasvanut.

Kun kuitupuun ja energiapuun hinnat ovat lähentyneet toisiaan, energiapuusta on tullut metsänomistajalle entistä houkuttelevampaa.

Päijät-Hämeen metsäyhdistyksen energianeuvojan Mikko Upolan mukaan suuntaus on nimenomaan rankakorjuussa.

”Rankakorjuu tuo päivää kohti enemmän motteja kuin kokopuun korjuu. Rangoista on saanut hyvän hinnan. Rankakorjuulla on monia logistisia hyötyjä kokopuuhun nähden. Puu pystytään kuljettamaan tavallisilla tukkirekoilla eikä tienvarsihaketuksia tarvita”, Upola kertoo.

AURA PILKAMA

Avaa artikkelin PDF