Kaavamainen korjuu voisi tehostaa tiheikköhakkuita
Hoidotta jäänyt istutuskoivikko on muuttunut sekametsäksi, jota kunnostetaan nyt systemaattisena harvennuksena. Mihkel Jakobson korjaa puuta Fixterillä. Kari Salonen Kuva: Viestilehtien arkistoHARTOLA (MT)
Metsäntutkimuslaitoksen (Met-
la) valtakunnan metsien inventoinnin mukaan Suomen talousmetsistä noin viidellä miljoonalla hehtaarilla ei ole tehty mitään ainakaan 30 vuoteen. Tästä miljoona hehtaaria on kiireellisen harvennushakkuun tarpeessa.
Teollisuus hankkii puunsa mieluummin helpommista ja halvemmista lähteistä kuin riu’ukoista. Hankalista leimikoista on ylitarjontaa.
Hämeen ammattikorkeakoulun opettajan Henrik Lindbergin mielestä nykyiset puumarkkinat muistuttavatkin vanhan ajan harsintametsätaloutta, jossa poimitaan parhaat puut.
”Tänä päivänä tehdään tismalleen samaa asiaa – mittakaavana on vain leimikko”, Lindberg lataa.
Mitä pienempiä puut ovat, sitä kalliimpaa niiden korjuu. Viisisenttisen rangan teko voi maksaa jopa 60 euroa kuutiolta, moninkertaisesti puun arvon verran.
”Homma karkaa lapasesta jo 7–8 senttimetrin tienoilla”, sanoo Arto Kettunen Työtehoseurasta.
Nykyisessä pienpuun korjuussa rungot ovat 9–12 sentin vahvuisia. Järeys on kasvanut viime vuosina: vuosituhannen vaihteessa korjattiin vielä 6–9-senttistä puuta.
Harventamattomat tiheiköt tarjoaisivat mittavan energiapuun lähteen, jos vain hakkuu saataisiin kannattamaan. Yksi keino tehostaa työtä voisi olla niin sanottu systemaattinen harvennus.
Menetelmän ajatuksena on, että hakkuukoneen kuljettajan työ tehostuu, jos puut poimitaan kaavamaisesti eikä valikoiden. Juuri puun valintaan kuluu aikaa, joka on kallista harvennustyömaalla.
Systemaattisessa harvennuksessa käsiteltävältä, esimerkiksi koneen puomin pituiselta ja kouran levyiseltä vyöhykkeeltä hakataan kaikki puut. Välialueet jätetään ennalleen.
Ruotsalaisen tutkimuksen mukaan systemaattisella korjuulla työn tuottavuus nousee 10–15 prosenttia. Jos menetelmää varten olisi olemassa varta vasten räätälöity kone, korjuu tehostuisi entisestään.
Aiheen parissa työskennellyt professori Tomas Nordfjell Ruotsin maatalousyliopistosta Slu:sta pitää sopivan kaluston puutetta syynä sille, ettei tutkimuksessa hyväksi havaittu menetelmä ole lyönyt läpi.
”Uskon, että jatkokehitystä tapahtuu. Ilman konevalmistajia se ei kuitenkaan onnistu.”
Metlan tutkija Veli-Matti Saarinen on tarkastellut systemaattista harvennusta raivaussahatyön vaihtoehtona. Simulaatiolaskelmien mukaan se voisi menestyä taloudellisesti nuorten männiköiden hoidossa sekä raivaussahatyön kannalta liian järeiksi varttuneissa metsissä. Kuusen taimikoissa raivaussaha tuottaa paremman tuloksen.
”Jos taimikonhoitovaihe menee ohi, raivaussahatyö ei ole vaihtoehto, ja metsä on saatava hoidettua keinolla millä hyvänsä.”
Epäselvää on, miten tihentymissä kasvavat puut varttuvat jatkossa. Systemaattisen hakkuun todellisia vaikutuksia jäävän puuston kehitykseen ei tiettävästi ole tutkittu.
Lindberg, Kettunen ja Saarinen puhuivat Metsäenergiaa kannattavasti -hankkeen teemapäivässä Hartolassa toissa perjantaina. Systemaattista menetelmää kokeiltiin myös käytännössä. Kaavamaisia käytäviä määrättiin hakattavaksi kahdella eri Metsänhoitoyhdistys Päijät-Hämeen leimikolla.
Olosuhteet metsässä osoittautuivat hankalammaksi kuin seminaariesityksissä. EVR Sahapuun Fixteri-kone teki systemaattisella hakkuulla energiapuupaaleja.
”Kuuselle tämä ei oikein sovi, pitäisi nähdä paremmin”, arvioi yrittäjä Esko Rönkkö.
Hyvänä puolena Rönkkö mainitsee, että kaavamaisesti valituille hakkuukäytäville osuu mukaan isojakin puita. Ne jätettäisiin paikoilleen tavallisessa alaharvennuksessa.
Ponssella ja joukkokäsittelykouralla urakoiva PT-Forest Oy:n Pasi Toivonen ei innostu systemaattisesta korjuusta.
”Näyttää pahalta omaan silmään, kun on tottunut tekemään toisin. Jos lupa on sillä tyylillä hakata, helppoahan se on.”
HENRIK SCHÄFER
Artikkelin aiheetMetsäpalvelu
Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.
- Osaston luetuimmat
