Tehostetulla korjuullapäästöt alas ja työllisyys ylös

Hakkuukoneen tuottavuus pysyy hyvänä, kun puusto on riittävän järeää ja ennakkoraivaus on tehty. Markku Vuorikari Kuva: Viestilehtien arkisto

KITTILÄ (MT)

Suomen metsissä riittää puuta sekä metsä- että energiateollisuuden tarpeisiin.

Haasteena on saada puu saadaan tehtaille, sahoille, voimalaitoksille ja biojalostamoille kohtuullisin kustannuksin, todettiin Lapin metsätalouspäivien bioenergiaseminaarissa Levillä.

”Taimikonhoidon laiminlyöntiä ei voida perustella energiapuuhuollon turvaamisella, sillä pieniläpimittaisen puuston korjuu on aina rajusti tappiollista”, tutkija Juha Laitila Metsäntutkimuslaitoksesta (Metla) sanoo.

Hakkuukoneen tuottavuus on suoraan verrannollinen puuston järeyteen.

”Pienet puut plus kalliit koneet on yhtä kuin ongelma”, hän havainnollistaa.

Laitilan mukaan nopein tapa tehostaa energiapuun korjuun tuottavuutta on järeyden lisäämisen lisäksi alikasvoksen ennakkoraivaus, mikä helpottaa konemiehen työtä. Ennakkoraivaus on tehtävä niin, että kuljettaja näkee viedä kouran puun tyvelle.

”Raivaussahan ulkoiluttaminen kannattaa aina”, Laitila rohkaisee.

Metsä Groupin (entinen Metsäliitto) kehittämispäällikön Risto Lillebergin mukaan energiapuun korjuu on saatava osaksi metsäteollisuuden puunhankintaa, ”jotta homma toimisi”.

Eniten energiapuuta saadaan nuorista metsistä, sillä hakkuutähteen ja kantojen käyttö on sidoksissa tukin sahausmääriin.

Metsä Group käyttää suurimmaksi osaksi mäntyvaltaisia ensiharvennuskohteita, joissa ennakkoraivaus on tehty.

Yhdistelmäkorjuun avulla energiapuun toimitusketju toimii samalla lailla kuin ainespuun korjuussa. Kohteilta saadaan täten kahta puutavaralajia: havukuitupuuta ja energiarankaa.

”Energiapuuksi käytetään se osa, mikä ei kelpaa sellutehtaalle”, Lilleberg selventää.

Lillebergin mukaan yhdistelmäkorjuussa saadaan 10 prosenttia enemmän tavaraa tienvarteen. ”Metsänomistaja saa puusta saman hinnan riippumatta siitä, meneekö se sellutehtaalle vai lämpövoimalaan”, hän lupaa.

Korjuu on Lillebergin mukaan pidettävä yksinkertaisena, mutta uutta teknologiaa tulee ottaa ennakkoluulottomasti käyttöön, jotta ketjusta saadaan mahdollisimman tehokas.

Metsähakkeen käyttötavoite lämpö- ja voimalaitoksissa on 13,5 miljoonaa kuutiometriä vuoteen 2020 mennessä. Nykyisin pientalot mukaan lukien käyttö on 6,9 miljoonaa kuutiometriä.

Tavoite on kunnianhimoinen. Sen saavuttamiseksi korjuuta täytyy tehostaa ja ulottaa entistä laajemmalle alueelle.

”Metsähakkeen käyttömäärien kasvaessa Pohjois-Suomella on tärkeä rooli”, Rovaniemen energian toimitusjohtaja Markus Tykkyläinen uskoo.

Kajaanin ja Kemijärven tehtaiden sulkeminen vähensi puun kysyntää yli kaksi miljoonaa kiintokuutiometriä vuodessa. Puuta voitaisiin nyt ohjata metsähakkeeksi, mikä piristäisi Pohjois-Suomen aluetaloutta ja toisi töitä koneyrittäjille.

”Jotta ilmastotavoitteisiin päästään, metsäenergian on pakko olla mukana”, Tykkyläinen painottaa.

Metsäenergian käytön lisääminen ei kuitenkaan onnistu ilman tukia. Tykkyläisen laskujen mukaan ilman tukia ja veroja turve maksaa 11 euroa megawattitunnilta, kivihiili 16 euroa ja metsähake 23 euroa.

”Jos pienpuun energiatukea ja kemeratukia leikataan, turpeen ja kivihiilen käyttö lisääntyy yhä”, Tykkyläinen varoittaa.

Suomi on yhä riippuvainen tuontisähköstä. Jos päästöoikeudet ylitetään, lasku tulee lopulta kansalaisten maksettavaksi, hän muistuttaa.

”Olisi järkevämpää käyttää sadat miljoonat eurot omien uusiutuvien energiamuotojen kehittämiseen kuin päästömaksuihin ulkomaille.”

SUVI NIEMI

Avaa artikkelin PDF