Video: Näin jätemuovista syntyy satojen eurojen arvoinen apuväline hirvimetsälle

Vanha nestekontti avautuu Risto Liiaksen oivalluksessa hirvipulkaksi. Kuva: Petteri Kivimäki

Nesteiden varastointiin ja kuljetukseen tarkoitettu IBC-kontti näyttää muoviselta kuutiolta. Mutta jos katsojalla on keksijän katse, voi nestekontissa nähdä hirvipulkan aihion, kuten on asian laita jyväskyläläisen yrittäjän Risto Liiaksen kohdalla.

Liias oli hirviporukassaan törmännyt tuttuun ongelmaan: Metsästäjäkunta vanhenee ja hirven vetäminen käy raskaaksi. Aina mönkijällä ei pääse kaadon viereen, vaan on turvattava ihmisvoimaan.

”Jokainen sen hirven ampuu, mutta sitten se työ vasta alkaa”, Liias sanoo.

Markkinoilta kyllä löytyy useitakin hirvisaaliin vetämiseen tarkoitettuja ratkaisuja pulkista putkiin ja paljon siltä väliltä.

”Ne ovat varmasti toimivia, mutta maksavat helposti satoja euroja. Lähdin hakemaan edullista ja kierrätysmateriaalia hyödyntävää ratkaisua.”

Teollisuuslaitosten ja tuotantotilojen takapihoille karttuvat IBC (Intermediate Bulk Container) -säiliöt vaikuttivat lupaavalta ratkaisulta. Nestekontit maksavat uutena noin 500 euroa. Rahanarvoisia kontteja kierrätetään puolenkymmentä kertaa. Sen jälkeen ne yleensä päätyvä uusiomuovin raaka-aineeksi, jolloin hinta on jo varsin kohtuullinen. Ennen murskaamista kontin muovi voisi palvella vielä vuosia muussa käytössä, Liias päätteli.

”Muutaman yönseudun mietin, miten kontti leikattaessa avautuu ja piirsin mielessäni tulevan pulkan muotoja kontin kylkeen”, Jyväskylän Rutalahdessa asuva Liias muistelee.

Ensi piti miettiä, miten kuution vaippa avautuu pulkaksi. Tuleva muoto siirtyy kuution pintaan. Kuva: Petteri Kivimäki

Hän haki naapurista joutilaan IBC-kontin ja piirsi sen kylkeen hirvipulkan ääriviivat tussikynällä. Sen jälkeen hän leikkasi kuutiomaisen kontin vaipan puukkosahalla auki. Reunoihin sahattiin tartuntakahvat ja vetopäähän reikä köydelle ja voilà – hirvenvetopulkka oli syntynyt.

Puukkosahalla leikkaaminen tapahtuu helposti. Kuva: Petteri Kivimäki

Pulkka osoittautui ensimmäisissä testeissä toimivaksi: noin kolmen millin paksuinen polyeteenimuovi (HDPE) on joustavaa, lujaa ja hyvin liukuvaa. Samaa muovilaatua käytetään vesijohtoputkien raaka-aineena.

Pulkan leveys on noin metri ja pituutta on avattuna noin kaksi metriä, mikä Liiaksen mukaan riittää metsän komeimmillekin sarvipäälle.

Käyttö on helppoa. Hirven päähän sidotaan turpalenkki ja köysi pujotetaan etureunan reiästä läpi.

Köysi vedetään etuseinän läpi ja hirvi pysyy pulkan päällä. Itse 188-senttinen Liias mahtuu pitkäkseen pulkan päälle. Kuva: Petteri Kivimäki

”Hirveä ei tarvitse sitoa kiinni. Veto on kiinni hirvessä ja se pysyy kyydissä.”

Kokoon taitettuna pulkan koko on 100x110 senttiä eli se mahtuu hyvin farmariauton tavaratilaan.

Kuutio on tilaa säästävä muoto ja siitä sahattu vetolaite mahtuu hyvin farmariauton kyytiin. Kuva: Petteri Kivimäki

Liiaksen mukaan konttipulkalla on muutakin käyttöä kuin hirvien vetäminen. Karjatilalla sillä on käyttöä ja mökkiläiset voivat vetää moottorikelkan perään sidotulla pulkalla polttopuita tai rankoja metsästä.