Taimikonhoitoja ennakkoraivaus samalla kertaa
RANUA
Etelä-Lapin rehevillä kasvumailla - vanhalla ravinteikkaalla merenpohjalla - lehtipuuvesakko ja kuusiturkki puskevat esille metsämaasta nopeammin kuin sitä raaskitaan raivata.
Metsähallituksen 50-vuotias nuoren metsän palsta Simojoen varressa on hyvä esimerkki kustannustehokkaasta suunnittelusta.
Taimikonhoito tehtiin kohteessa tarkoituksella myöhässä ja ennakkoraivaus toteutettiin samalla kertaa viisi vuotta sitten.
”Ensiharvennus tehdään viiden vuoden kuluessa. Siinä ajassa rungot ehtivät vielä paisua, tavoitetilavuus on vähintään 75 litraa”, Metsähallituksen suunnittelija Kari Halme kertoo.
Taimikonhoidon ja ennakkoraivauksen yhdistäminen ei sovi kaikkiin kohteisiin, mutta menetelmää kannattaa käyttää, kun kohde on sovelias. Kustannustehokkuuden takia töiden tarpeellisuus ja ajoittaminen suunnitellaan valtion metsissä tarkasti.
”Liian hentoiseen metsään emme tee ensiharvennusta, koska siitä ei heru tuottoa”, Metsähallituksen metsänhoitoesimies Unto Karttunen sanoo.
Kun taimikonhoito tehdään männyntaimikon ollessa 5–6 metrin mitassa, ei ennakkoraivaukselle ole aina edes tarvetta.
”Jos taimikot hoidetaan liian aikaisin, sitä pahemmin ne vesoittuvat jatkossa.”
Kustannustehokas metsätalous on tärkeää etenkin pohjoisessa, missä puuston kasvu ja hehtaarituotto on huomattavasti vähäisempi ja kiertoaika pitempi kuin eteläisessä Suomessa.
”Metsätalous kyllä kannattaa täälläkin, kunhan kustannukset pidetään kurissa”, Karttunen toteaa.
KARI LINDHOLM
Artikkelin aiheetMetsäpalvelu
Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.

- Osaston luetuimmat
