”Metsäverotus uusiksi ja tukijärjestelmä purkuun”
Suomen Metsäyhdistyksen Metsäakatemian johtaja Harri Hänninen arvioi, että arvostelu metsätalouden tukijärjestelmää kohtaan kovenee, kun valtion velka ja budjettileikkausten tarve kasvavat.
”Kriitikot kysyvät, kannattaako omillaan toimeen tulevaa elinkeinoa enää tukea, kun metsäteollisuus kuihtuu Suomesta.”
Keskivertometsänomistajalle metsätalouden tukien merkitys on Hännisen mukaan aika pieni. Metsänhoito- ja perusparannustöiden kustannuksista tuet kattavat noin kuudesosan. Metsätalouden bruttotuloihin suhteutettuna tuet ovat nelisen prosenttia.
”Toisenlainen verotusmalli voisi kannustaa metsänomistajaa paremmin kuin nykyinen tukiapparaatti, jota voidaan nopeasti muuttaa ja joka on näin varsin epävarmalla pohjalla.”
Mallia Hänninen ottaisi Ruotsista, missä puuntuotannon tuet lopetettiin pari vuosikymmentä sitten. Samalla alennettiin metsätalouden veroja ja maksuja.
”Suomessa metsätalouden harjoittaminen katsotaan verotuksessa sijoitustoiminnaksi. Ruotsissa metsätalous luetaan elinkeinotoiminnaksi ja verotus kohtelee metsänomistajaa kuin yrittäjää.”
Metsäverotuksen ja tukijärjestelmän muutokset olisi Hännisen mielestä syytä tehdä joustavasti.
Päätoiminen yritysmäinen metsätalouden harjoittaminen vaatii suuria tiloja, joita Suomessa on hyvin vähän. Nykyisenlainen rinnakkainen verojärjestelmä olisi siksi perusteltua säilyttää käytössä pienillä tiloilla, joita suuri osa metsäomaisuuksista on.
”Eikä tukia kannattaisi kertalaakista lopettaa. Nykyinen tukijärjestelmä pitäisi saada rullaamaan vaikka kevennettynä versiona niin kauan, kunnes verojärjestelmä saadaan toimimaan toisessa asennossa”, Hänninen sanoo.
Hänninen viittaa maa- ja metsätalousministeriön metsäpoliittisen selonteon luonnokseen, jossa metsätalouden verotusta hahmotellaan yritysveron suuntaan.
Ministeriön kansliapäällikkö Jaana Husu-Kallio kertoi suunnitelmista Metsäpäivillä viime marraskuussa.
Tukien poistaminen ei näytä heikentäneen ruotsalaisten intoa metsätöihin, sillä ruotsalaiset hoitavat nuoria metsiä enemmän kuin suomalaiset. Metsiä myös hakataan suhteessa kasvuun enemmän kuin Suomessa.
Metsäntutkimuslaitoksen tutkijan Jussi Leppäsen mukaan Suomessa nuorten metsien hoitomäärä on jäänyt vuosittain keskimäärin alle 200 000 hehtaariin. Ruotsissa on ylletty viime vuosina 250 000 hehtaarin hujakoille.
Ruotsissa taimikonhoitopakko päättyi 1993 ja samaan aikaan metsätalouden tuet lopetettiin. Sen jälkeen hoitotöiden määrä romahti. Pian työmäärät lähtivät kuitenkin nousuun.
Ruotsissa metsämaata on enemmän kuin Suomessa. Yksityisten omistuksessa oleva pinta-ala on kuitenkin molemmissa maissa noin 11–12 miljoonaa hehtaaria, koska Ruotsissa yksityisillä metsänomistajilla on noin puolet ja Suomessa kaksi kolmannesta metsistä.
JUHA KAIHLANEN
Toisenlainen verotusmalli voisi
kannustaa metsänomistajaa paremmin kuin nykyinen tukiapparaatti, jota voidaan nopeasti muuttaa ja joka on näin varsin epävarmalla pohjalla.«
Artikkelin aiheetMetsäpalvelu
Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.
- Osaston luetuimmat
