Järeän tukin kasvatus ei kannata
ROVANIEMI
Metsätalouden suositusten takia myös Metsähallitus hakkaa tukkipuut tätä nykyä melko nuorina. Syynä on metsäekonomia ja siihen sisältyvä korkolaskenta sekä laskelmissa käytettävän korkokannan valinta.
Kasvatus ja korjuu ovat laskentamallien mukaan taloudellisimmillaan, kun päätehakkuussa puuston painotettu keskiläpimitta Pohjois-Suomessa on tuoreella kankaalla 23 senttiä ja kuivahkolla kankaalla 22 senttiä. Sen suuremmaksi ei runkoja laskennallisesti kannata kasvattaa.
”22–23-senttiset rungot eivät näytä metsämiehen silmään vielä kovin hääveiltä. Valtaosa leimikon rungoista on vasta noin 20-senttisiä, koska keskikokoa suuremmilla rungoilla on suurempi painoarvo”, kertoo Metsähallituksen metsänhoitopäällikkö Juha Lind Rovaniemeltä
Perinteisesti tukkimetsä on totuttu kasvattamaan Lapissa yli satavuotiaaksi. Nyt jo 50-vuotiaat istutusmetsät ovat uudistuskypsiä. Entisaikojen pidemmän puustokierron aikana ehtii kasvaa jo kaksikin nykyistä kiertoa.
Tosin nuoret ja pienet tukkipuut antavat usein vain yhden tukin entisten kahden tai kolmen tukin sijasta.
”50–60-vuotiaan metsän arvokasvu on parhaimmillaan, vaikka tukkiprosentti on silloin vain noin 30 prosenttia. Parikymmentä vuotta vanhempana metsän tukkiprosentti olisi vähintään kaksinkertainen.”
Vaikka tukkiprosentti kasvaisi, ei metsän kasvattaminen vanhaksi ole kuitenkaan kannattavaa nykyisten suositusten perusteella. Aiemmin metsätalouden liiketieteessä virallinen korkolaskentaperiaate oli, että uudistamiskustannuksille ei laskettu korkoa.
”Metsätaloudessa tilanne on sikäli erikoinen, että metsänomistaja saa päätulot metsästä ennen menoja. Uudistus- ja raivausmenojakaan ei aiheudu, ellei metsänomistaja ota ensin vastaan metsänmyyntituloja.”
KARI LINDHOLM
Artikkelin aiheetMetsäpalvelu
Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.
- Osaston luetuimmat
