”Paras kohta purosta tuhottiin kerralla” ‒ Näin kala-aktiivi, Helsingin apulaispormestari sekä entinen ympäristöministeri kommentoivat Mätäjoen kalakuolemia

Tänään kaivinkone purki Mätäjoen patoa siirtämällä kiviainesta pois uomasta. Kuva: Jarkko Sirkiä

Uhanalaisen meritaimenen kutupaikkojen tuhoutuminen Helsingissä Mätäjoella oli kala-aktiivi Marianne Valkamalle suuri järkytys.

"Olen ollut Mätäjoella talkoolaisena kahdeksan vuoden ajan ja viimeiset vuodet myös projektin apuvetäjänä talkoissa. Ollaan rakennettu meritaimenille lisääntymisalueita, eli kutusoraikoita”, Valkama kertoo MT:lle.

Mätäjokea on kunnostettu talkoovoimin meritaimenille soveltuvaksi elinympäristöksi ja lisääntymispaikaksi jo vuodesta 2009.

”Pääasiana on rakentaa kutusoraikkoja, koska ne ovat hävinneet puroista. Alkuvaiheessa oli myös paljon purojen puhdistusta, sillä vuosien varrella puroihin oli päätynyt paljon sellaista tavaraa, mikä sinne ei kuulu. Olemme ennallistaneet puroja luonnontilaan sekä rakentaneet meritaimenelle lisääntymis- ja elinalueita”, Valkama sanoo.

Kala-aktiivin mukaan Helsingin kaupunki oli hiljattain käynnistänyt Mätäjoella puiston peruskorjauksen.

”Projektiin kuuluu ohitusuoman rakentaminen. Tämä ohitusuoma mahdollistaa meritaimenille pääsyn myös puron yläosaan.”

Samalla kaupunki oli päättänyt rakentaa jokeen väliaikaisia patoja.

”Padoilla pyrittiin ehkäisemään hienoaineksen leviämistä puroon, joka tietysti on tavoitteena oikea. Mutta kävikin niin, että kaupunki oli rakentanut tällaisen padon suoraan rakentamamme soraikon päälle. Soraikoilla olivat tänään keväällä kuoriutuneet poikaset”, Valkama hämmästelee.

Hän arvioi, että todennäköisesti kaikki tuhannet taimenenpoikaset ovat kuolleet padon alle.

”Kaupunki on nyt pyrkinyt mahdollisimman varoen siirtämään isot kivet soraikon päältä, jos joitakin taimenia pystyisi vielä säästämään.”

Valkama kuvailee tapahtunutta traagiseksi.

”Valitettavasti suurin osa kututapahtumista sijoittui juuri tälle soraikolle, joka oli tuhon kohteena. Tämä oli todella isku pienelle purolle. Paras kohta purosta tuhottiin kerralla, mitä tulee taimenen lisääntymiseen.”

Valkama on käynyt itse tarkastamassa paikan tuoreeltaan.

”Puron alaosaan jäi vielä onneksi ehjiä soraikkoja.”

Mätäjoki on kaupunkipuro, joka sijaitsee Helsingin ja Vantaan kaupunkien alueilla. Kuva: Jarkko Sirkiä

Kala-aktiivin tuomio Helsingin kaupungille on tyly:

”Kaupunki ei ole hoitanut velvollisuuksiaan. Ensinnäkin hankkeen saamassa aluehallintoviraston luvassa on erikseen mainittu, että olennaiset asiat täytyy selvittää lisääntymisaluetta kunnostavan tahon kanssa. Mutta yhteistyö kaupungin kanssa ei ole onnistunut.”

”Valitettavasti en voi siksi sanoa olevani kovinkaan yllättynyt tapahtuneesta”, Valkama toteaa.

Mätäjoen talkoisiin osallistunut Teppo Säkkinen kertoo seuranneensa uutisia Mätäjoen tuhosta hämmentynein mielin.

”Kyse on ollut hyvin käytännöllisestä tekemisestä, jonka kautta on päässyt syksyisin näkemään, kun taimen nousee kudulle. On surullista, että tällainen täysin vältettävissä oleva tuho pääsi tapahtumaan.”

Helsingin kaupunkiympäristöstä vastaavan apulaispormestari Anni Sinnemäen (vihr.) mukaan Mätäjoella tapahtui iso virhe, jonka ei pitäisi olla mahdollinen.

”Vastuu on yksiselitteisesti kaupungin, jonka olisi pitänyt huolehtia siitä, että vedensuodatuspatoa toteuttava urakoitsija on tietoinen kutupesistä ja niiden sijainneista. Tästä kaupunki ei ollut huolehtinut”, Sinnemäki toteaa MT:lle.

Mätäjoella on tällä tietoa kuollut huomattava määrä erittäin uhanalaisten meritaimenten poikasia.

”Tämä herättää surullisia ja pettyneitä ajatuksia. Vaelluskalojen elinolosuhteiden parantaminen on Helsingille tärkeää ja minulle henkilökohtaisesti myös. Olen käynyt Mätäjoella virtavesiaktiivien kanssa seuraamassa kutua viime syksynä”, Sinnemäki sanoo.

”On selvää, että kun tavoitteena on nimenomaan parantaa kalojen olosuhteita, pitää toteutuksessa olla niin huolellinen, ettei kaloille aiheuteta vahinkoa”, apulaispormestari painottaa.

Mikä on arvionne, pitäisikö jonkun nyt maksaa korvauksia?

”Korvaukset eivät ole minun asiani arvioida, mutta oma näkemykseni on, että tällaisessa tilanteessa kaupungin olisi vähintäänkin aiheellista tukea virtavesiä kunnostavia vapaaehtoisjärjestöjä, koska heidän työnsä Mätäjoen kunnostuksen osalta otti nyt takapakkia”, Sinnemäki vastaa.

Sinnemäen mielestä Helsingissä vaelluskalojen olosuhteita on parannettu onnistuneesti ennen kaikkea vapaaehtoisten aktiivien voimin.

”On hienoa, että meritaimen on palannut Helsingin virtavesiin. Olen ollut päättämässä kaupunkiympäristölautakunnassa tästä puistosuunnitelmasta, jossa kalojen nousua helpottava kalatie on linjattu, ja päätös oli meidän kaikkien lautakuntaryhmien yksimielisesti hyväksymä”, Sinnemäki kertoo.

”Onneksi asiantuntijoiden arvio tilanteesta on kuitenkin se, että Mätäjoen taimen hyvin todennäköisesti toipuu tästä taka-askeleesta ja hyötyy tulevaisuudessa nyt rakennettavasta kalatiestä.”

Mätäjoella tuhoutui arviolta tuhansia erittäin uhanalaisen meritaimenen poikasia. Kuva: Jarkko Sirkiä

Geologian tutkimuskeskuksen pääjohtaja, entinen ympäristöministeri Kimmo Tiilikainen (kesk.) kertoo olevansa pettynyt.

”Harmittaa. Harmittaa kalojen puolesta ja harmittaa talkoolaisten puolesta, jotka ovat käyttäneet paljon aikaa ja energiaa kutupaikkojen kunnostamiseen ja Mätäjoen uoman saamiseen siihen kuntoon, että kalat pystyvät sinne nousemaan”, itsekin Mätäjoella talkoilemassa ollut Tiilikainen toteaa.

Tiilikainen korostaa, että vastuu asiassa on Helsingin kaupungin virkakunnalla.

”Totta kai vastuu on sillä kaupungin virkakunnalla, joka tätä työtä tilaa ja ohjaa. Käsittääkseni luvissa jo edellytetään, että kutupaikat selvitetään ennen töihin ryhtymistä. Nämä asiat on selvitettävä kunnolla etukäteen, ettei vahinkoa tapahdu”, Tiilikainen sanoo.

Hän huomauttaa, että puroa kunnostaneet aktiivit olisivat voineet opastaa kaupunkia asioissa.

”Tietotaitoa olisi kyllä ollut tarjolla riittämiin, mutta kaupungin pitäisi olla tässä aktiivinen. Harmittaa, kun pienellä vaivalla olisi voitu koko asia välttää.”