Tavaralajimenetelmä takaa tehokkuuden
”Kaikilla menetelmillä on hyvät ja huonot puolensa. Kuitupuun loppukäyttäjän kannalta perinteinen tavaralajimenetelmä on useimmiten tehokkain vaihtoehto”, sanoo tutkija Paula Jylhä Metsäntutkimuslaitokselta.
Jylhä on tutkinut, miten karsimaton mänty soveltuu sellun ja energian tuotantoon sellutehtaassa. Sellutehtaiden energiantuotantoa voitaisiin lisätä käyttämällä karsimatonta puuta, jolloin energia- ja sellujakeet erotettaisiin toisistaan vasta kuorimossa.
Sellutehtaat tuottavat suurimman osan uusiutuvasta energiasta Suomessa. Yksistään jäteliemien, lähinnä mustalipeän, osuus on noin 40 prosenttia uusiutuvasta energiasta.
Tulosten perusteella karsimatonta mäntyä voisi käyttää tavanomaisen ensiharvennusmännyn seassa ilman massan laadun merkittävää heikentymistä.
Laskelmissa keskisuomalaisia ensiharvennusmännikköjä korjattiin tavaralajimenetelmän lisäksi kokopuuna. Myös kokopuun paalausta käytettiin. Menetelmien tehokkuutta mitattiin suhteellisella puustamaksukyvyllä tehtaalta kannolle.
Nykyisellä sellun ja energian hintasuhteella sellutehtaan puustamaksukyky heikkenee, kun energiajakeen osuus kasvaa. Sellutehtaan näkökulmasta tavaralajimenetelmällä korjattu kuitupuu oli yleensä kustannustehokkain vaihtoehto.
Jylhä muistuttaa, että tuotannon kannattavuus riippuu myös puusta maksettavasta kantohinnasta. Se on kokopuulla todennäköisesti alhaisempi kuin tavanomaisella kuitupuulla.
Sellun hinnan lasku ja energian hinnan nousu parantavat kokopuuhakkuun ja paalauksen kilpailukykyä.
”Jos energian hinta on korkealla ja sellun matalalla, erityisesti huonot ensiharvennuskohteet on järkevämpää korjata energiaksi. Silloin sellutehtaita luultavasti seisotetaan muutenkin.”
Kokopuupaalauksen etuna ovat alhaiset kuljetuskustannukset. Silti saavutetut säästöt eivät kattaneet kohonneita hakkuukustannuksia. Metsä- ja kaukokuljetusmatkojen piteneminen paransi kokopuupaalauksen kilpailukykyä muihin korjuumenetelmiin verrattuna.
Jylhän tutkimuksessa ei ole mukana kuitu- ja energiapuun yhdistetty korjuu niin sanotulla kahden kasan menetelmällä. Hänen mukaansa se on kuitenkin järkevä menetelmä siihen soveltuvilla kohteilla.
”Yleisesti ottaen kuitupuuta on tarjolla enemmän mitä sille on käyttöä. Siksi kannattaa katsoa mistä ja millaisista leimikoista sitä korjataan selluteollisuuden ja toisaalta energiantuotannon tarpeisiin.”
Männyn kokopuukorjuuta ei suositella karuille kangasmaille ja soille ravinnehävikin takia.
JARMO PALOKALLIO
Artikkelin aiheetMetsäpalvelu
Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.
- Osaston luetuimmat
