Tuulivoimasta tuli yhteismetsien rahasampo, mutta sopimuksiin tarvitaan ammattiapua

”Tuulivoiman myötä yhteismetsän liikevaihto kasvaa kymmenillä prosenteilla. Maanvuokrasopimuksien laadinnassa kannattaa käyttää asiantuntijoiden apua”, Posion yhteismetsän toiminnanjohtaja Markus Laatikainen sanoo. Kuva: Kari Lindholm

Tuuli tuivertaa Murtotunturiin rakenteilla olevassa Posion yhteismetsän tuulivoimapuistossa sellaisella voimalla, että se melkein lennättää lakin yhteismetsän toiminnanjohtajan Markus Laatikaisen päästä.

Laatikainen on hyvillään siitä, että meneillään oleva tuulivoimabuumi takoi korkeista kitumaista rahasammon. Siinä missä lähes 400 metrin korkuisen Murtotunturin äärevät olosuhteet kovine tuulineen pelkästään estävät metsän kasvua, ovat ne tuulivoiman tuotannolle erittäin otolliset.

”Tuulivoima nosti alueen tuoton monituhatkertaiseksi ja kohentaa yhteismetsän liikevaihtoa kymmenillä prosenteilla nykyisestä noin kahdesta miljoonasta eurosta”, Laatikainen sanoo.

Posion ja Rovaniemen rajan lähistölle nousevan Taaleri Energia Oy:n tuulipuiston kokoluokka pieneni VTT:n tutkaselvityksen, puolustusvoimien lausunnon ja ympäristövaikutusten arviointimenettelyn perusteella alkuperäisestä yli 50 voimalasta 21 voimalaan.

Kuuden megawatin voimaloiden pystytys alkaa ensi keväänä ja puisto otetaan käyttöön ensi vuoden loppupuolella. Parhaillaan alueelle rakennetaan sähkönsiirtoverkkoa.

”Maanrakennustyöt ovat loppusuoralla. Valut saatiin valmiiksi pari viikkoa sitten juuri ennen talven tuloa”, Laatikainen kertoo.

Yhteismetsien innokkuus tuulipuistojen tarvitsemien maa-alueiden vuokraukseen on Pohjois-Suomessa ennennäkemättömän innokasta. Tämä johtuu siitä, että tuulivoimatonteista maksetaan ennätyskovia vuokria.

Kun tonttivuokrat olivat vielä kymmenisen vuotta sitten muutaman tuhannen euron tasolla voimalaa kohti, nyt puhutaan jo kymmenistä tuhansista euroista.

”Meillä vuokrataso on sidottu myös sähköntuotantoon. Sopimusneuvotteluissa kannattaa huomioida se, että voimaloiden teknologia ja sähköntuotantomäärät kehittyvät nopeasti”, Markus Laatikainen sanoo.

Tuulivoiman rakentamisintoa yhteismetsien alueelle selittää hankkeiden läpiviennin helppous. Yksityismaihin verrattuna vuokranantajia on jopa kymmenien sijasta vain yksi.

”Mikäli kaikki suunnitelmat toteutuvat, voi yhteismetsien mailla Pohjois-Suomessa toimia satoja tuulivoimaloita lähimmän 10 vuoden sisällä”, Sallan yhteismetsän toiminnanjohtaja Tapio Sinkkilä arvioi. Sallan yhteismetsään on kaavoitettu kahdeksan voimalan tuulipuisto, rakentaminen aloitetaan parin vuoden sisällä.

Ensi vuoden aikana Lapin yhteismetsissä sähköä jauhavien tuulimyllyjen määrä lasketaan kymmenissä, kun rakenteilla olevat tuulipuistot otetaan käyttöön.

Kemijärven yhteismetsän alueella Joutsijärvellä on parhaillaan rakenteilla WPD Finland Oy:n tuulivoimapuisto. Nuolivaaran tuulipuiston 17:stä voimalasta 15 valmistuu yhteismetsän maille, ja kaksi voimalaa nousee valtionmaalle Sallan kunnan puolelle.

”Tuulivoima merkitsee meille vakaata lisätuottoa, jolla yhteismetsän toimintaa voidaan kehittää noin noin 2 200 osakkaan hyväksi”, Kemijärven yhteismetsän toiminnanjohtaja Juho Puikko kertoo.

Puikko arvioi, että yhteismetsän liikevaihto nousee tuulivoimapuiston käyttöönoton myötä merkittävästi.

Tuulivoimayhtiöt ovat rakennuttaneet tuulipuistoihin ympärivuotista ajoa kestävän tiestön, jonka avulla talvikorjuukohteita saadaan kesäkorjuun piiriin. Tiestö jää yhteismetsien käyttöön ja sen arvo on miljoonia euroja.

Huolta on aiheuttanut tuulivoimaloiden suhteellisen lyhyt elinkaari. Pelkona on, että mikäli tuulivoimayhtiö ajautuu selvitystilaan, voimaloiden purkaminen ja pois kuljettaminen jää maanomistajan vastuulle.

”Purku- ja maisemointikustannukset kannattaa huomioida riittävän suurina vakuuksina maanvuokrasopimuksissa”, Juho Puikko huomauttaa.

Myös Kuusamon yhteismetsä on vuokrannut maata tuulisähkön tuotantoon ja sen mailla toimii tuulivoimapuisto Suomussalmella, lisäksi hankkeita on vireillä. Kuusamon yhteismetsä ei vastannut Maaseudun Tulevaisuuden haastattelupyyntöihin.