Bioenergia työllistää enitenPohjanmaalla ja Keski-Suomessa
Metsähake ja energiaturve työllistävät eniten Pohjanmaan maakunnan alueella, Pohjois-Pohjanmaalla ja Keski-Suomessa.
Metsähakkeen käytön kasvaessa parhaat mahdollisuudet uusien työpaikkojen syntyyn on Pohjois- ja Etelä-Savossa. Turpeen käytön väheneminen iskisi kipeimmin Pohjanmaalle ja Pohjois-Pohjanmaalle.
Turpeen ja metsähakkeen työllisyysvaikutuksia on tutkinut Pellervon Taloustutkimus PTT. Selvityksen tilasi Bioenergia ry.
Metsähake antaa töitä tasaisemmin koko maassa kuin energiaturve, joka on alueellisesti erittäin merkittävä työllistäjä Pohjanmaan maakunnassa, Pohjois-Pohjanmaalla ja Lapissa.
Metsähakkeen, energiaturpeen ja teollisuuden puutähteen työllisyysvaikutukseksi PTT arvioi 16 600 työpaikkaa. Jos mukaan lasketaan vielä puupohjaiset teollisuuden jäteliemet, biokaasut, bionesteet ja kotitalouksien puun pienkäyttö, bioenergia-alalla työskentelee PTT:n ekonomistin Leena Kerkelän mukaan yli 20 000 ihmistä.
”Bioenergia-alan työpaikoista puolet sijoittuu Keski-Suomeen, Pohjanmaalle ja Pohjois-Pohjanmaalle”, Kerkelä sanoo.
Hallituksen maaliskuussa päivittämän energia- ja ilmastostrategian mukaan metsähakkeen käyttöä pitää lisätä nykyisestä vajaasta 14 terawattitunnista 25 terawattituntiin vuoteen 2020 mennessä.
PTT arvioi, että yksin metsähakkeen hankintaan, kuljetukseen ja energiantuotantoon voi syntyä jopa 4 100 uutta työpaikkaa tulevina vuosina. Parhaat mahdollisuudet nähdään Pohjois- ja Etelä-Savossa.
Samaan aikaan uhkana kuitenkin on, että lähes yhtä monta työpaikkaa häviää turpeen tuotannosta ja kuljetuksesta. Jos turpeen verotuksen kiristys jatkuu, eikä tuotantoalueiden lupasumaa saada purettua, turvealan työpaikkoja kerrannaisvaikutuksineen on vaarassa hävitä 3 200.
PTT:n selvityksen mukaan turvetuotannon vähetessä työpaikkoja menetettäisiin eniten Pohjanmaan alueella ja Pohjois-Pohjanmaalla vuoteen 2020 mennessä.
Maakunnittain bioenergia-alan työllisyysvaikutukset vaihtelevat sen mukaan, kuinka paljon yhtäältä metsähakkeen tuotanto nousee ja toisaalta turpeen tuotanto laskee.
Viime vuosina turvetta on palanut keskimäärin 23 terawattituntia. Energia- ja ilmastostrategiassa hallitus on asettanut tavoitteeksi kolmanneksen leikkauksen, mikä vähentäisi käytön 15–16 terawattituntiin.
Tällä hetkellä turpeen tuotantoalaa poistuu moninkertaisesti enemmän kuin uusia alueita saadaan tilalle. Turvetuotanto uhkaakin kutistua nykyisestä alle puoleen, noin 11 terawattituntiin vuodessa.
Turvepula on jo pakottanut energiayhtiöt turvautumaan kivihiileen. Kivihiilellä on korvattu turvetta muun muassa Porissa, Pietarsaaressa, Jyväskylässä, Kuopiossa, Kajaanissa ja Oulussa. JUHA KAIHLANEN
Artikkelin aiheetMetsäpalvelu
Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.
- Osaston luetuimmat