Metsästäjät ja marjastajat metsäteiden ahkerimpia käyttäjiä
Metsästäjät, marjastajat ja ulkoilijat käyttävät valtion metsäteitä eniten.
Metsähallituksen tutkimuksen mukaan vain 15 prosenttia käytöstä liittyy metsätalouteen. Loput 85 prosenttia on virkistyskäyttöä.
Metsähallitus selvitti metsäteiden käyttäjäryhmiä liikennelaskureiden ja haastattelujen avulla kesäkuun lopusta lokakuun loppuun.
Tienkäyttäjät saivat rastia ruutuun kaikki eri aktiviteetit, minkä vuoksi he metsäteitä käyttävät.
Suurin käyttäjäryhmä oli kanalintujen metsästäjät, joita oli 34 prosenttia kaikista käyttäjistä. Seuraavaksi eniten, 30 prosenttia, oli marjastajia. 22 prosenttia metsäteiden käyttäjistä oli koiranulkoiluttajia.
”Metsäteiden käyttäjäryhmiä ja -määriä selvitettiin nyt ensimmäistä kertaa. Selvityksen tulokset vahvistivat ennakkokäsityksiämme, että metsäteistä on merkittävää hyötyä myös muussa kuin metsätalouskäytössä”, toteaa metsienkäyttö- ja suunnittelujohtaja Pertti Tuomi Metsähallituksesta.
Valtio ylläpitää kaikkiaan 37 000 kilometriä metsäteitä. Niitä rakennetaan ja kunnostetaan vuosittain 15 miljoonalla eurolla.
Tiet on rakennettu metsätalouden käyttöön, mutta teillä on tärkeä merkitys erityisesti paikallisväestön virkistykselle ja metsätalouden ohella muille elinkeinoille kuten porotaloudelle ja matkailulle.
Kävijätutkimus toteutettiin Suomussalmella neljällä eri tiellä. Tulokset antavat suuntaa, mutta niitä ei voi luotettavasti yleistää koko valtakunnan alueelle, tutkimuksen projektipäällikkönä toiminut suunnittelija Juho Hiltunen Metsähallituksesta sanoo.
Ajoneuvolaskureiden perusteella vilkkain kuukausi metsäteillä oli lokakuu, jolloin yhdellä tiellä liikkui keskimäärin 178 autoa eli noin kuusi autoa päivässä. Käyttäjiä oli koko tutkimusjaksolla keskimäärin neljä autoa päivässä.
Tiestön käyttöä selvitettiin haastattelemalla saapuvia autoja. Vastauksia saatiin kaikkiaan 110.
Valtaosa kävijöistä oli miehiä. Miehistä suurin osa oli metsästäjiä ja naisista marjastajia.
Sukupuoleen katsomatta luonnon kokeminen ja henkinen hyvinvointi olivat tärkeitä metsäteiden käyttäjille.
Tutkijat kysyivät tienkäyttäjiltä, mikä olisi metsäkäynnin rahallinen arvo.
Hiltusen mukaan vastaukset vaihtelivat viidestä eurosta kolmeen tuhanteen euroon. Keskimäärin kävijät arvottivat kokemansa terveys- ja hyvinvointivaikutukset 200 euron arvoisiksi.
”Metsässä käyntiä verrattiin esimerkiksi kylpylälomaan”, Hiltunen kuvaa.
SUVI NIEMI
Metsässä käyntiä
verrattiin
esimerkiksi
kylpylälomaan.«
JUHO HILTUNEN
Artikkelin aiheetMetsäpalvelu
Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.

- Osaston luetuimmat
