Metsäsektorilla on vahvin pohja auttaa Suomen talous nousuun
Millään muilla aloilla ei ole nyt niin monia avoimia mahdollisuuksia, kasvumarkkinoita ja kilpailuetuja kuin metsäsektorilla, tulevaisuudentutkija Risto Linturi hehkutti Metsäteollisuuden visio 2025 -julkistamistilaisuudessa Helsingissä keskiviikkona.
Suomen historiassa teollisuus on kehittynyt rykäyksittäin nälkävuosien, sotien ja Neuvostoliiton romahduksen laukaiseman kriisin jälkeen. Linturi uskoi, että uuteen loikkaan noustaan nytkin kriisin kautta.
Edellisen laman ahdingosta Suomen ylös vetäneen Nokian pohjaa luotiin jo 1960-luvulla, kun valtio käynnisti elektroniikkainsinöörien koulutuksen.
”Nyt ponnistuslauta on vahvin metsäsektorilla”, Linturi sanoi.
Metsäteollisuuden tuotteita on osattu kierrättää jo pitkään.
”Topelius kirjoitti ennen kuolemaansa pohdintoja muun muassa valon nopeudesta. Sivistyneistö luki viisaat kolumnit ja siirsi ne puuseehen. Pyyhkimiseen jälkeen ne kiersivät lannoitteeksi peltoon.”
Metsiä tulisi Linturin mukaan käyttää edelleen moneen kertaan.
”Luontoarvot ensin, mekaaniset mahdollisuudet sitten, kuitu ja molekyylit nekin kierrätyksenä ja energia-arvot vasta lopuksi ja sivuvirrat kaikki tarkasti talteen.”
Metsäisessä Suomessa Linturi ottaisi oppia Thomas Edisonista, joka oli keksijä ja teollisuusmies. Linturin mielestä ennen kaikkea teollisuusmies kuten myös Henry Ford oli.
Edison halusi tuottaa sähköä ja myydä sitä. Hän ymmärsi, ettei sähkö käy kaupaksi, ellei ihmisille ensin keksi syitä ja välineitä käyttää sähköä.
Edison kehitti tuhansia sähköön liittyviä patentteja. Hänen perustamansa yrityksen General Electricin (GE) liikevaihto on nykyisin samaa luokkaa kuin Suomen kansantuote.
”Meidän tulisi keksiä metsäteollisuus uudelleen Edisonin kaltaisella vimmalla. Siihen voisi hyvin laittaa yhden tai useamman vuoden liikevaihdon, jos tavoitteena on koko tulevaisuus”, Linturi kannusti.
Suomalaisen metsäteollisuuden sijoitusten tuotekehityksen Linturi totesi olevan minimaalista verrattuna siihen, mitä autoteollisuus investoi uuden tekniikan kehittämiseen.
Tosin autoteollisuudesta voi kasvaa uusi metsäteollisuuden tuotteita merkittävästi hyödyntävä teollisuuden ala.
”Ligniinillä on hyvin monia käyttötarkoituksia, esimerkiksi hartsina biohajoavissa muoveissa. Volkswagen juuri ilmoitti tutkivansa sitä hiilikuituisten autojensa sidosmateriaaliksi.”
Materiaalien kehityksessä ollaan Linturin mukaan lähellä vallankumousta, mikä vastaa raudan tai muovien keksimistä.
Nanosellua ja ligniiniä voidaan laminoida grafeenien kanssa ja saada rakenteita, jotka vastaavat lujuudeltaan terästä.
Robotiikka ja 3D-tulostus sekä bakteerien ja sienten käyttö materiaalien tuottamisessa ja tuotteiden kokoonpanossa antavat valtavia mahdollisuuksia kehitykselle.
Erotustekniikka kehittyy niin, että puusta saadaan irti arvokkaita lääke- ja ravintoaineita, nanosellun lajeja sekä hemiselluloosan osia.
”Tästä vuoteen 2030 tieteellistä tietoa ja insinööritietoa kehitetään enemmän kuin sitä nyt on kertynyt”, Linturi sanoi.
Metsäteollisuus ry:n toimitusjohtajan Timo Jaatisen mukaan vuoteen 2025 ulottuva visio kertoo uusiutuvasta alasta, joka investoi ja rakentaa rohkeasti uutta, biotalouteen perustuvaa liiketoimintaa nykyisen liiketoiminnan rinnalle.
”Se on portti uusille markkinoille ja kasvuun.”
Metsäteollisuuden viennin arvon Jaatinen totesi pysyneen ennallaan, vaikka paperin kysyntä on supistunut. Viime vuonna osuus Suomen viennistä oli viidennes.
JUHA KAIHLANEN
Artikkelin aiheetMetsäpalvelu
Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.
- Osaston luetuimmat
