UPM:n hallituksen puheenjohtaja Björn Wahlroos kiittelee: ”Sopimukset ovat järjen voitto ‒ painopaperin tuotannon edellytykset paranevat Suomessa merkittävästi”
Wahlroos kiistää, että hänellä olisi ollut missio murskata ammattiyhdistysliike ja että tuo missio olisi nyt täytetty.
Björn Wahlroosin mukaan Paperiliiton kanssa solmitut työehtosopimukset antavat eri toimialoille paremmat edellytykset toimia kuin mitä Paperiliiton vanha vihreä kirja antoi. Kuva: Jef BaeckerBjörn Wahlroos on sekä kirjoissaan että lukuisissa haastatteluissa palannut aina arvostelemaan samoja asioita: ammattiyhdistysliikkeen valtaa sekä koko Suomen jäykkää ja keskitettyä työmarkkinajärjestelmää, joka heikentää yritysten kilpailukykyä.
Kun UPM lähti vaatimaan ammattiliitoilta toimialakohtaisia sopimuksia, jotka neuvotellaan paikallisten pääluottamusmiesten kanssa, se tulkittiin julkisuudessa osaksi Wahlroosin ja UPM:n toimitusjohtaja Jussi Pesosen yhteistä ay-liikkeen vastaista missiota.
Kuukausia kestäneen lakon aikana kaksikko ehdittiin jo leimata suomalaisen metsäkapitalismin inhokeiksi. Wahlroos hymähtää missiopuheille, kun pitkä työtaistelu on ohi.
”Ei tässä ollut kysymys minun eikä kenenkään muunkaan missiosta. Tämä oli ennen muuta järjen voitto”, Wahlroos korostaa MT:lle.
”Me olemme Jussi Pesosen kanssa jo pitkään analysoineet liiketoiminnan edellytyksiä ja tarvittavia toimenpiteitä. Askel askeleelta on päästy pois vanhasta järjestelmästä”, hän jatkaa.
Wahlroosin mukaan Paperiliiton kanssa solmitut sopimukset ovat pitkän yli kymmenen vuotta kestäneen tien päätepiste.
”Ensimmäinen askel oli, kun EK luopui tulopoliittisista kokonaisratkaisuista ja lopetti sitten työehtosopimusneuvottelut kokonaan”, hän jatkaa.
Seuraavaksi Metsäteollisuus ry erosi Elinkeinoelämän keskusliitosta ja päätti, että sekään ei enää tee työehtosopimuksia. Tätä arvosteliin myös työnantajaleirissä.
”Nyt meillä UPM:ssä ei enää ole yhtä sopimusta, vaan seitsemän toimialakohtaista sopimusta, viisi Paperiliiton ja kaksi Teollisuusliiton kanssa”, Wahlroos summaa.
UPM:lle hankalin toimiala oli Communication Papers eli painopaperi. Sen kulutus laskee 6‒10 prosentin vuosivauhtia. Sanomalehtipaperissa lasku on kaikkein nopeinta. Se tarkoittaa, että teollisuuden pitää jostain päästä leikata kapasiteettia mieluummin ennemmin kuin myöhemmin.
”Kyllä me saimme tässä aika hyvin sen, mitä me tavoittelimme. Tämä antaa toisenlaiset edellytykset eri toimialoille kuin mitä Paperiliiton vanha vihreä kirja antoi ja parantaa merkittävästi painopaperin tuotannon edellytyksiä Suomessa” , Wahlroos painottaa.
Hänen mukaan UPM-konsernin kannalta oleellista on, että sopimukset ovat keskenään täysin erilaisia ja vastaavat kunkin toimialan haasteisiin.
”Sopimuksissa on merkittäviä työaikaan ja palkkausperiaatteeseen liittyviä muutoksia sekä selvästi enemmän paikallista sopimista. Ne on periaatteessa kirjoitettu tyhjälle paperille eli niissä ei ole edes tällaista henkistä vanhojen sopimusten jälkivaikutusta”, UPM:n hallituksen puheenjohtaja erittelee.
Viime viikkojen väännössä UPM:n ja Paperiliiton keskeisin kiistakapula oli nimenomaan painopaperiliiketoiminta. Muilla toimialoilla päästiin periaatteelliseen sopuun jo ennen pääsiäistä.
Perjantaina hyväksytyn lakon päättäneen paperiliiketoiminnan sovitteluratkaisun kovaa ydintä ovat kirjaukset sujuvan toiminnan kannalta keskeisistä lisätunneista ja joustavasta työajan käytöstä. Työaika pitenee työaikamuodosta riippuen 24–32 tuntia vuodessa lukuun ottamatta päivätyötä, jossa työaika säilyy ennallaan.
Samalla lisätyöaika kasvattaa ansiota. Painopapereissa sovittiin myös palkanmaksutakuusta kahden ensimmäisen vuoden ajaksi.
UPM:n mukaan uudet sopimukset ovat rakenteeltaan aiempaa selkeämpiä ja sivumääriltään noin puolet aiemmasta. Merkittävä muutos entiseen kaikkien liiketoimintojen työehtosopimuksissa on kausipalkan korvautuminen tuntipalkalla. Uudet työehtosopimukset lisäävät myös mahdollisuuksia palkita hyvistä työsuorituksista.
Björn Wahlroosin laaja Nizzassa tehty haastattelu julkaistaan Maaseudun Tulevaisuudessa keskiviikkona 27.4.
Artikkelin aiheetMetsäpalvelu
Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.
- Osaston luetuimmat
