Euroopan parlamentissa viime perjantaina valmistunut kanta EU:n yhteisestä maatalouspolitiikasta (cap) ei miellytä europarlamentin vihreitä eikä vasemmistoa.
Suomalaisista mepeistä Alviina Alametsä (vihr.), Heidi Hautala (vihr.), Ville Niinistö (vihr.) ja Silvia Modig (vas.) äänestivät cap-kantaa vastaan.
"EU:n maataloustukiuudistus ei huomioi ympäristöä ja ilmastokriisiä. Uudistus on täysin ristiriidassa EU:n päästövähennystavoitteiden kanssa", Alametsä kommentoi.
Vihreät aikookin jatkaa työtä, jotta lopullinen neuvoston kanssa neuvoteltava lopputulos olisi ympäristölle parempi.
"Vihreiden esityksessä enemmistö rahoista olisi mennyt ympäristötehokkuuden eikä vain tilakoon perusteella. Lisäksi olisimme edellyttäneet vahvempia keinoja ympäristöohjelmaan hiiliviljelyyn, ravinnekiertoon ja luonnonsuojeluun", Niinistö kertaa Twiterissä vihreiden tavoitteita.
"Näillä eväillä ei ohjata maataloutta kestäväksi ilmastolle eikä luonnolle. On myös maatalouden oma etu siirtää tuet pois hehtaareista tuottavuuteen tai ympäristöhyötyyn, pois suuromistajilta aktiiviviljelijöille. Nyt on luotava painetta, jotta komissio tulee väliin ja osoittaa esityksen ristiriidat Green Dealiin."
Meppi Elsi Kataisen (kesk.) mukaan uudistus menee askeleen vihreämpään suuntaan. Samalla Suomen erityisolosuhteet otetaan huomioon.
"Ympäristö- ja ilmastotoimenpiteisiin ohjataan entistä enemmän tukia, mutta samalla Suomen pohjoiset erityisolosuhteet huomioidaan tukien ehdoissa ja meille tärkeät erityistuet säilyvät", Katainen kertoo.
Poliittisesti vaikein aihe cap-uudistuksessa on uusi viherryttäminen, eli niin kutsuttu vihreä arkkitehtuuri.
Uudessa mallissa jäsenmaiden tulee sitoutua pakolliseen ekojärjestelmään, jota rahoitetaan suorien tukien kautta. Jotta maataloustukia voidaan nostaa, viljelijöiden tulee lisäksi lupautua tiettyihin ilmasto- ja ympäristöystävällisiin käytäntöihin. Niitä ovat muun muassa suojavyöhykkeet, viljelykierto, paljaan maan kielto ja talviaikainen kasvipeitteisyysvaatimus.
EU-parlamentti päätti, että kaikesta maataloustuista kolmannes tulisi ohjata ilmasto- ja ympäristötoimiin: kolmannes suorien tukien ykköspilarin ja 35 prosenttia maaseudun kehittämistukien kakkospilarin kautta.
Jäsenmaiden suunnitelmissa vastaavat luvut ovat pienempiä. Ministerineuvoston mielestä ilmasto- ja ympäristötoimiin pitäisi käyttää suorista tuista 20 ja maaseudun kehittämistuista 30 prosenttia.
Suomi ei ole kannattanut sitovia prosentteja suorien tukien ekojärjestelmälle. Se voisi maan kannan mukaan syödä viljelijöiden kannattavuutta, koska se laskee muiden tukien määrää.
Koska Suomessa ympäristötoimia tehdään kakkospilarin kautta, maa haki joustoa suorien tukien ekojärjestelmän prosentteihin. Ministerit linjasivatkin, että pakollisen ekojärjestelmän vaatimuksia voidaan hyväksilukea kakkospilarin ympäristötekojen avulla.
Europarlamentaarikko Henna Virkkunen (kok.) ihmettelee parlamentin saamaa kritiikkiä. Vaikka vihreät ja vasemmisto pitivät parlamentin kantaa heikkona, he hyväksyivät hallituksessa Suomen kannaksi paljon matalamman numeron ilmasto- ja ympäristötavoitteissa.
"Vihreät ja vasemmistoliitto ovat siis ensin antaneet hyväksynnän Suomen kannalle, mutta nyt puoluejohtoa myöden kritisoidaan meppejä, jotka tukivat Euroopan parlamentissa huomattavasti edistyksellisempää kantaa. Tämä vaatii jo melkoista älyllistä akrobatiaa."
Ministeri Maria Ohisalo (vihr.) kutsui parlamentin äänestystulosta Twitterissä "surulliseksi".
"Kun vihreät ja vasemmistoliiton mepit näyttävät Ohisalon tuella kovasti sättivän EU-parlamentin kantaa cap-uudistuksesta, on hyvä huomata, että ympäristön osalta kanta on huomattavasti tiukempi kuin Suomen hallituksen linja", Virkkunen mainitsee.
Uuden vihreän arkkitehtuurin lisäksi neuvoston ja parlamentin kannat eroavat siitä, pitäisikö maatalouden suorille tuille asettaa tilakohtainen katto. Komission ehdotuksessa tukileikkurin käyttöön otto ohjaisi tukia suurten tilojen sijaan pienille tiloille.
EU-johtajat päättivät heinäkuussa, että tukikatosta täytyisi tulla vapaaehtoinen.
Vähintään puolen vuoden mittaiset kolmikantaneuvottelut parlamentin, neuvoston ja komission kesken alkavat jo tänä vuonna. Uuden capin odotetaan tulevan voimaan vuonna 2023.
Lue myös:
