Politiikka

Vihreiden ja vasemmistoliiton mielipide EU:n maataloudesta herättää kummastelua – Virkkunen: "Puoluejohtoa myöden kritisoidaan meppejä, jotka tukivat huomattavasti edistyksellisempää kantaa"

Ministeri Maria Ohisalo kutsui europarlamentin cap-kantaa surulliseksi. Kokoomuksessa ihmetellään kommentointia.
PasiLeino
Cap-neuvottelujen kulmakivi on se, minkä verran tukia ohjataan jatkossa ilmasto- ja ympäristötoimenpiteisiin. Maatalous vastaa kymmentä prosenttia Euroopan kasvihuonekaasupäästöistä.

Euroopan parlamentissa viime perjantaina valmistunut kanta EU:n yhteisestä maatalouspolitiikasta (cap) ei miellytä europarlamentin vihreitä eikä vasemmistoa.

Suomalaisista mepeistä Alviina Alametsä (vihr.), Heidi Hautala (vihr.), Ville Niinistö (vihr.) ja Silvia Modig (vas.) äänestivät cap-kantaa vastaan.

"EU:n maataloustukiuudistus ei huomioi ympäristöä ja ilmastokriisiä. Uudistus on täysin ristiriidassa EU:n päästövähennystavoitteiden kanssa", Alametsä kommentoi.

Vihreät aikookin jatkaa työtä, jotta lopullinen neuvoston kanssa neuvoteltava lopputulos olisi ympäristölle parempi.

"Vihreiden esityksessä enemmistö rahoista olisi mennyt ympäristötehokkuuden eikä vain tilakoon perusteella. Lisäksi olisimme edellyttäneet vahvempia keinoja ympäristöohjelmaan hiiliviljelyyn, ravinnekiertoon ja luonnonsuojeluun", Niinistö kertaa Twiterissä vihreiden tavoitteita.

"Näillä eväillä ei ohjata maataloutta kestäväksi ilmastolle eikä luonnolle. On myös maatalouden oma etu siirtää tuet pois hehtaareista tuottavuuteen tai ympäristöhyötyyn, pois suuromistajilta aktiiviviljelijöille. Nyt on luotava painetta, jotta komissio tulee väliin ja osoittaa esityksen ristiriidat Green Dealiin."

Meppi Elsi Kataisen (kesk.) mukaan uudistus menee askeleen vihreämpään suuntaan. Samalla Suomen erityisolosuhteet otetaan huomioon.

"Ympäristö- ja ilmastotoimenpiteisiin ohjataan entistä enemmän tukia, mutta samalla Suomen pohjoiset erityisolosuhteet huomioidaan tukien ehdoissa ja meille tärkeät erityistuet säilyvät", Katainen kertoo.

Poliittisesti vaikein aihe cap-uudistuksessa on uusi viherryttäminen, eli niin kutsuttu vihreä arkkitehtuuri.

Uudessa mallissa jäsenmaiden tulee sitoutua pakolliseen ekojärjestelmään, jota rahoitetaan suorien tukien kautta. Jotta maataloustukia voidaan nostaa, viljelijöiden tulee lisäksi lupautua tiettyihin ilmasto- ja ympäristöystävällisiin käytäntöihin. Niitä ovat muun muassa suojavyöhykkeet, viljelykierto, paljaan maan kielto ja talviaikainen kasvipeitteisyysvaatimus.

EU-parlamentti päätti, että kaikesta maataloustuista kolmannes tulisi ohjata ilmasto- ja ympäristötoimiin: kolmannes suorien tukien ykköspilarin ja 35 prosenttia maaseudun kehittämistukien kakkospilarin kautta.

Jäsenmaiden suunnitelmissa vastaavat luvut ovat pienempiä. Ministerineuvoston mielestä ilmasto- ja ympäristötoimiin pitäisi käyttää suorista tuista 20 ja maaseudun kehittämistuista 30 prosenttia.

Suomi ei ole kannattanut sitovia prosentteja suorien tukien ekojärjestelmälle. Se voisi maan kannan mukaan syödä viljelijöiden kannattavuutta, koska se laskee muiden tukien määrää.

Koska Suomessa ympäristötoimia tehdään kakkospilarin kautta, maa haki joustoa suorien tukien ekojärjestelmän prosentteihin. Ministerit linjasivatkin, että pakollisen ekojärjestelmän vaatimuksia voidaan hyväksilukea kakkospilarin ympäristötekojen avulla.

Kari Salonen
Alviina Alametsä äänesti parlamentin cap-kantaa vastaan.

Europarlamentaarikko Henna Virkkunen (kok.) ihmettelee parlamentin saamaa kritiikkiä. Vaikka vihreät ja vasemmisto pitivät parlamentin kantaa heikkona, he hyväksyivät hallituksessa Suomen kannaksi paljon matalamman numeron ilmasto- ja ympäristötavoitteissa.

"Vihreät ja vasemmistoliitto ovat siis ensin antaneet hyväksynnän Suomen kannalle, mutta nyt puoluejohtoa myöden kritisoidaan meppejä, jotka tukivat Euroopan parlamentissa huomattavasti edistyksellisempää kantaa. Tämä vaatii jo melkoista älyllistä akrobatiaa."

Ministeri Maria Ohisalo (vihr.) kutsui parlamentin äänestystulosta Twitterissä "surulliseksi".

"Kun vihreät ja vasemmistoliiton mepit näyttävät Ohisalon tuella kovasti sättivän EU-parlamentin kantaa cap-uudistuksesta, on hyvä huomata, että ympäristön osalta kanta on huomattavasti tiukempi kuin Suomen hallituksen linja", Virkkunen mainitsee.

Johannes Tervo
"Suomen hallitus on julkisesti kehunut neuvoston cap-kantaa useaan otteeseen. Hallituksen kannanotoissa ei lainkaan näy sitä kritiikkiä, jota vihreät ja vasemmistoliitto nyt europarlamenttia kohtaan suuntaavat", Henna Virkkunen sanoo.

Uuden vihreän arkkitehtuurin lisäksi neuvoston ja parlamentin kannat eroavat siitä, pitäisikö maatalouden suorille tuille asettaa tilakohtainen katto. Komission ehdotuksessa tukileikkurin käyttöön otto ohjaisi tukia suurten tilojen sijaan pienille tiloille.

EU-johtajat päättivät heinäkuussa, että tukikatosta täytyisi tulla vapaaehtoinen.

Vähintään puolen vuoden mittaiset kolmikantaneuvottelut parlamentin, neuvoston ja komission kesken alkavat jo tänä vuonna. Uuden capin odotetaan tulevan voimaan vuonna 2023.

Lue myös:

EU:n maatalouspolitiikasta tulossa entistä vihreämpi – europarlamentti kannattaa tukikattoa, mutta antoi vihreää valoa Suomelle tärkeille tukimuodoille

EU-ministerit sopuun maatalouspolitiikasta: "Turvaa vakaan ja ennustettavan toimintaympäristön viljelijöille" – neuvottelut jatkuvat vielä parlamentin ja komission kanssa

Jaana Kankaanpää
Ministeri Maria Ohisalo jakoi meppi Ville Niinistön kannanottoja cap-uudistuksesta sosiaalisessa mediassa. Ohisalon mielestä parlamentin äänestyksen lopputulos oli surullinen.

Lue lisää

Metsästys halutaan kieltää tiukasti suojelluilla alueilla – Metsästäjäliitto huolissaan Euroopan komission teknisestä ohjeistuksesta

Ympäristökomissaari pettyi EU:n maatalousuudistuksen etenemiseen ja vihjaili sen perumisella – maatalousministerit kummastelivat lausuntoa: "Olemme edenneet merkittäviä askeleita"

Capin todellinen merkitys

EU:n viljelijöille kahdeksan miljardia euroa elvytysrahoitusta seuraavalle kahdelle vuodelle – rahaa aletaan jakaa odotettua aiemmin