Etätyömahdollisuus on puolelle suomalaisista pelkkä haave, muitakin patistellaan toimistolle entistä enemmän
Paluu työpaikoille ei välttämättä sovi kaikille työntekijöille.
Runsas neljäsosa etätyötä tekevistä on kohdannut etätyörajoituksia viimeisen vuoden aikana. Kuva: Sanne KatainenKolmasosa suomalaisista työntekijöistä työskentelee vähintään yhden päivän viikossa etänä. Puolella työntekijöistä ei ole lainkaan mahdollisuutta etätyöntekoon. Luvut selviävät Baronan työelämätutkimuksesta.
Etätyötä tekevistä 27 prosenttia on kohdannut viimeisen vuoden aikana rajoituksia etätyömahdollisuuksiinsa.
Rajoitukset ovat olleet yleisimpiä pankki- ja vakuutusalalla, missä etätyönteko on myös kaikista toimialoista yleisintä. Pankkien ja vakuutusyhtiöiden työntekijöistä 86 prosenttia tekee vähintään yhden työpäivän viikossa etänä.
Kyselyssä ei eritelty maataloudessa, metsä- tai elintarviketeollisuudessa työskenteleviä.
”Työnantajien tulisi antaa tilaa myös epätyypillisille keinoille täyttää työtehtävän tavoitteet.”
Baronan tiedotteen mukaan etätyön rajoittaminen voi olla raskasta erityisesti sisäänpäin suuntautuneille ja neuroepätyypillisille työntekijöille.
Kyselyyn vastanneista 42 prosenttia koki, että sosiaalista aktiivisuutta suositaan työpaikoilla; hiljaiset jäävät helposti sivuun.
Baronan asiantuntija-alojen henkilöstöjohtaja Tia Nymanin mukaan työpaikoilla pitäisi miettiä, millainen vuorovaikutus tukee työntekoa.
”Yksilöillä on erilaisia vahvuuksia ja tapoja tehdä työnsä, ja työnantajien tulisi antaa tilaa myös epätyypillisille keinoille täyttää työtehtävän tavoitteet”, Nyman sanoo tiedotteessa.
Etätyöskentely voi tukea sellaisten työntekijöiden menestymistä, joille työelämän suosima sosiaalisuus tuntuu vaikealta tai vieraalta. Toimistolle pakottaminen voi haitata heidän työsuoritustaan.
Sisäänpäin suuntautuneille ja neuroepätyypillisille sopivat työtavat voivat myös tukea kaikkien työntekijöin keskittymistä.
“Joustavuus, häiriöttömät työjaksot ja selkeästi sovitut toimintatavat, parantavat usein koko työyhteisön arkea. Kyse on fiksummasta tavasta organisoida työtä”, Nyman huomauttaa.
Baronan tutkimukseen vastasi 2 052 työssäkäyvää, 18–67-vuotiasta suomalaista. Tutkimus toteutettiin marras-joulukuussa 2025.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
