Politiikka

Työlainsäädännön noudattaminen halutaan osaksi EU:n maatalouspolitiikkaa – MTK:n johtaja: "Turhaa taakkaa valvontaan"

Uuden maatalouspolitiikan toimeenpano alkaa vuonna 2023.
Lari Lievonen
Euroopan vihreän kehityksen ohjelman Green Dealin takia maatalousrahoituksen painopiste muuttuu vihreämpään suuntaan.

EU:n maatalouspolitiikan (cap) uudistuksen odotetaan valmistuvan kesäkuussa. Siitä neuvotellaan paraikaa Euroopan parlamentin, jäsenmaiden sekä komission kesken niin kutsutuissa kolmikantaneuvotteluissa. Seuraavat neuvottelut järjestetään ensi viikolla.

Uudessa politiikassa mukana on niin kutsuttu ympäristö­ehdollisuus, joka tarkoittaa, että viljelijöiden on sitouduttava noudattamaan tiettyjä ilmasto- ja ympäristötoimenpiteitä.

Muun muassa talviaikainen kasvipeitteisyys, turvemaiden kestävä käyttö, riittävien suojavyöhykkeiden varmistaminen ja viljelykierto ovat jatkossa viljelijöille pakollisia vaatimuksia.

Tämän lisäksi Euroopan parlamentti sekä komissio haluavat, että maataloustukien saannin ehtona noudatetaan tiettyjä sosiaali- ja työlain­säädäntöjä.

Neuvotteluissa on menossa läpi malli, jossa jäsenmaiden tulisi seurata ja raportoida komissiolle työoloihin liittyviä EU-direktiivejä.

Jos näin ei tapahtuisi, jäsenmaa voisi saada sanktion, MT:lle kerrotaan.

Jäsenmaiden neuvosto – Suomi mukaan lukien – ei ole halunnut sosiaali- ja työlainsäädäntöä mukaan maatalouspolitiikkaan. Uudet ehdotukset olisivat monen EU-maan mielestä maatalouspolitiikan yksinkertaistamistavoitetta vastaan.

Myös MTK suhtautuu ehdotukseen epäillen. ”Meillä Suomessa on toimiva systeemi olemassa ja työlainsäädännön toteutumista valvotaan jo nyt. Uudet vaatimukset toisivat turhaa taakkaa maatalouspolitiikan valvontaan”, MTK:n Brysselin toimiston johtaja Hanna Leiponen-Syyrakki sanoo.

”Huojentavaa on toki se, että keskustelu on menossa suuntaan, jossa suoria tukileikkauksia ei tulisi viljelijöille. Pitää vahtia, ettei tule taakkaa niille, jotka hoitavat asioitaan hyvin.”

Toinen suuri EU-instituutioita erottava tekijä on ilmasto- ja ympäristötoimenpiteiden budjetti.

Pakollisen ympäristöehdollisuuden lisäksi suorista tuista rahoitetaan jatkossa jäsenmaille pakollisia, mutta viljelijöille vapaaehtoisia ekojärjestelmiä. Niiden tarkoitus on antaa viljelijöille mahdollisuus tehdä entistä kunnianhimoisempia ilmasto- ja ympäristötoimenpiteitä.

Euroopan parlamentti on sillä kannalla, että ekojärjestelmiin ja maaseudun kehittämistukiin käytettäisiin kolmannes EU:n maatalousbudjetista. Jäsenmaat sen sijaan katsovat, että viidennes suorista tuista sekä kolmannes maaseudun kehittämistuista tulisi ohjata ilmasto- ja ympäristötoimenpiteisiin.

Neuvotteluiden aikana jäsenmaiden neuvosto on ehdottanut kompromissia, jossa ekojärjestelmien budjetti nousisi tietyn siirtymäajan jälkeen 25 prosenttiin, mutta parlamentti ei ole tätä toistaiseksi hyväksynyt.

EU-parlamentin tavoitteena on myös kohdentaa tukia enemmän pienille tiloille.

Ratkaisuna tähän voisi olla tukikatto, uudelleenjakotuki tai degressiivisyys eli tukien asteittainen pieneneminen tietyn eurorajan jälkeen. EU-maiden johtajat päättivät viime vuonna, että tukikatosta tulisi tehdä vapaaehtoinen.

Lue lisää:

EU:n maatalouspolitiikasta tulossa entistä vihreämpi – europarlamentti kannattaa tukikattoa, mutta antoi vihreää valoa Suomelle tärkeille tukimuodoille

EU-ministerit sopuun maatalouspolitiikasta: "Turvaa vakaan ja ennustettavan toimintaympäristön viljelijöille" – neuvottelut jatkuvat vielä parlamentin ja komission kanssa

Lue lisää

Yli 330 lausuntoa tuli ministeriöön kansallisesta maatalousstrategiasta perjantain määräaikaan mennessä

MTK: Uusi tukijärjestelmä "tulee muuttamaan viljelyä kasvinviljelytiloilla" – kannusteet syysmuokkaukseen ja kevätviljakiertoon heikkenevät

"Yhteiskunta epäonnistunut karkeasti ilmastotekojen ostamisessa viljelijöiltä. Tehokkainta olisi palkita suoraan."

Maatalouden ilmastotiekartta unohdettu?