"Venäjälle on luotava vahva intressi olla hyökkäämättä Ukrainaan tai muuallekaan", kirjoittaa omiin muroihin lorottamisesta varoittava Jussi Halla-aho Suomen Uutisissa
"On tavattoman naiivia vastustaa Nato-jäsenyyttä sillä perusteella, että eihän meitä mikään uhkaa.”
Jussi Halla-ahon edelleen pitäisi olla altistamatta itseään painostukselle, uhkailulle tai voimatoimille ja nakertamatta omia mahdollisuuksia puolustautua. Kuva: Carolina HusuKansanedustaja ja torstaina ulkoasiainvaliokunnan johtoon nouseva Jussi Halla-aho (ps.) puntaroi Suomen Uutisissa Ukrainan kriisiä ja Nato-kysymystä. Diplomatian keinot sovitella ristiin meneviä kansallisia etuja ovat hänen mukaansa vähissä Venäjän vaatimuksia arvioitaessa.
"Diplomatia on kuitenkin mielekästä vain, jos kummankin osapuolen tavoitteet ja vaatimukset ovat jollakin tavalla legitiimejä ja jos niistä voidaan saavuttaa kompromissi, jonka kanssa kumpikin osapuoli voi elää. Tällaisia tilanteita on historia täynnä."
Hänen mukaansa Venäjän tavoitteet naapuriensa suhteen eivät kuitenkaan ole legitiimejä, eikä niistä siksi voi tehdä kestäviä ja oikeudenmukaisia kompromisseja.
"Kukaan ei uhkaa Venäjää sotilaallisesti, eikä Venäjä siksi voi sinänsä oikeutettuihin turvallisuusintresseihinsä nojaten vaatia naapurimaitaan alistumaan venäläiseen hegemoniaan tai rajoittamaan omaa ulko- ja turvallisuuspoliittista toimintavapauttaan."
Halla-ahon mukaan Venäjälle on luotava vahva intressi olla hyökkäämättä Ukrainaan tai muuallekaan.
"Hyökkäämisen kynnys on nostettava mahdollisimman korkeaksi. Tähän periaatteeseen perustuu myös Suomen oma 'uskottava puolustuskyky'."
Hän pitää realistisena ja tehokkaana tapana auttaa Ukrainaa puolustamaan itseään, esimerkiksi asetoimituksilla.
"Mitä parempi on Ukrainan puolustuskyky, sitä kalliimmaksi käy invaasio ja sitä pienemmäksi käy invaasion todennäköisyys."
Euroopan historia tarjoaa paljon opetuksia, joihin Halla-aho soisi kiinnitettävän enemmän huomiota.
"Suomi pyrki vuonna 1939 epätoivoisesti hankkimaan ulkomailta materiaalia ja tukea Neuvostoliiton kasvavaa uhkaa vastaan. Moni maa kuitenkin halusi olla ärsyttämättä sen enempää Neuvostoliittoa kuin sen parasta ystävää Saksaakin. Saksa myös aktiivisesti esti asetoimituksia Suomeen, koska sillä oli yhteisiä intressejä venäläisten kanssa. Kuten on tänäkin päivänä."
Nato-jäsenyydestä olisi Halla-ahon mukaan kannattanut käydä läpikotainen keskustelu 1990-luvulla.
"On tavattoman naiivia vastustaa Nato-jäsenyyttä sillä perusteella, että “eihän meitä mikään uhkaa” tai että Nato-jäsenyyden myötä Venäjä kokisi Suomen uhaksi turvallisuudelleen. Eivät Venäjän toimet Ukrainassa tai muilla lähialueillaan johdu siitä, että Venäjä kokisi olevansa uhattu, vaan ne liittyvät Venäjän hegemoniapyrkimyksiin, joiden juuret ja motiivit ovat syvällä historiassa ja psykologiassa."
"Venäläisten maakaupat, Ottawan miinasopimukseen liittyminen ja kiihkomielisen ilmastopolitiikan syventämä energiariippuvuus Venäjästä ovat hyviä esimerkkejä omiin muroihin lorottelusta", Halla-aho kirjoittaa Suomen Uutisissa.
Lue myös:
Purra STT:lle: Jussi Halla-aho on nousemassa ulkoasiainvaliokunnan johtoon
- Osaston luetuimmat
