MT Jättinumero: MT.FI-sivuston kaikki artikkelit saatavilla 30.10.-1.11. ilman lukurajoituksia
Kolumni

Entäs jos Suomen hiilinieluilla korvattaisiin Keski-Euroopan autoteollisuuden päästöjä?

Suomen metsille voitaisiin asettaa muita maita tiukempia hiilinielu- ja suojeluvaatimuksia.

Euroopan komissio tekee vauhdilla uutta ilmastopolitiikkaa. Tarkoituksena on kiristää lyhyen aikavälin päästötavoitteita ja samalla päivittää ilmasto- ja energialait.

Päivityslistalta löytyy Suomen metsäsektorille tuttu – ja edelleen yhtä haastava – hiilinieluasetus, lulucf.

Ympäristökomissaari Frans Timmermans on vihjannut, että jatkossa metsien nieluja voitaisiin käyttää entistä tehokkaammin päästövähennyksiin.

Lausuntoa voi tulkita monella tavalla. Se tarkoittaa ainakin sitä, että metsien hiilinieluista tulee arvokas väline Euroopan päästöjen pienentämisessä.

Toisen tulkinnan mukaan metsäiset EU-maat joutuisivat kuittaamaan nieluillaan muiden maiden päästöjä. Uhkakuvissa suomalaisten ja ruotsalaisten metsänomistajien täytyisi siis jättää omat metsänsä hakkaamatta unionin yhteisten ilmastotavoitteiden saavuttamiseksi.

Miltä kuulostaa ajatus, jossa Suomen metsien nieluilla korvattaisiin Keski-Euroopan autoteollisuuden päästöjä?

Tavoite linkittyy myös metsien suojelutavoitteisiin. Jotta nielut ja monimuotoisuus saadaan elpymään, komissio ehdottaa metsien suojelun merkittävää lisäämistä.

Tulisiko Suomesta EU:n yhteinen hiilinielu, jos suojelutavoitteet kohdistuisivat suhteellisesti eniten sinne, missä metsiä on, eli Suomeen?

Kuten EU:ssa aina, jäsenmaiden tilanteet ovat erilaiset. Tämä pätee erityisesti metsiin.

Alankomaissa, jossa metsää ei ole nimeksikään, metsien hiilinielujen kasvattaminen osoittautuu yhtä suureksi ongelmaksi kuin Suomelle kestävä tonnikalan pyynti.

Jos komissio alkaa vaatia Suomea kasvattamaan metsänieluja muita maita enemmän, meidän pitää muistuttaa metsänhoitotyöstä, jolla nielut on saatu ennätyskorkeiksi.

Lisäksi jos eriarvoiseen nielu- tai suojelupolitiikkaan lähdetään, metsänomistajia tulisi palkita tehdystä työstä. Metsien museoiminen ja hakkuurajoitukset eivät hyödytä koronasta elpyvää vientiteollisuutta, metsänomistajan omaisuutta eivätkä ilmastoa.

Jotta ajatuksenjuoksu voidaan kääntää metsänomistajalle edulliseksi, päätöksentekijöille pitää kerrata monia viestejä.

Ilmastotavoitteet tulee saavuttaa ensisijaisesti suurten sektorien päästövähennyksillä. Pelkkien hiilinielujen sijaan puuraaka-aine tulisi nähdä fossiilisia tuotteita korvaavana materiaalina.

Euroopan parlamentin jäsen Nils Torvalds (r.) kertoi oman EU-puolueensa ymmärtävän metsistä ”yhtä paljon kuin koira kuusta”. Lähtökohdat pohjoisen metsänhoidon ymmärrykselle ovat siis edelleen hatarat.

Onneksi Suomi ei ole yksin. Parlamentista täytyy löytää ne mepit, joille ilmastotyö tarkoittaa pitkäjänteistä metsänhoitoa.

Sama pätee jäsenmaihin. Suomen lisäksi varmasti Ruotsi, Itävalta ja Saksa ovat valmiita neuvottelemaan kestävää metsätaloutta kunnioittavasta nielupolitiikasta.

Lue lisää

Komissio julkaisi metsien hiilinielun vertailutason – ”Ei voi olla niin, että nieluja ei huomioida kokonaisuudessaan”, ministeri Jari Leppä arvostelee

EU-parlamentti asettumassa vuoden 2030 päästövähennystavoitteen kiristämisen kannalle

Biokaasua tankkiin, pääministeri Marin

Illan metsä-äänestys jakaa suomalaiset europarlamentaarikot – "Taas on samat väännöt edessä siitä, millaista kestävä metsänkäyttö on"