Vain noin puolet suomalaisista tietää varmuudella parasta ennen -päiväyksen ja viimeisen käyttöpäivän eron

Ruoka on usein syömäkelpoista, vaikka parasta ennen -päivämäärä olisi lähesllä, tai jo umpeutunut. Kuva: Terhi Torikka

Vain 49 prosenttia suomalaisista kertoo tietävänsä tarkasti, mitä eroa on elintarvikkeiden parasta ennen -päiväyksellä ja viimeisellä käyttöpäivällä. Erityisesti 15—24-vuotiaat kokevat, että eri päiväysmerkintöjen eroa on vaikea tietää.

Tämä selviää verkkokauppa Matsmartin Kantarilla teettämästä tuoreesta kyselytutkimuksesta, johon osallistui noin 1 200 suomalaista viikolla 14.

“Suomalaisten epätietoisuus parasta ennen -päiväyksen merkityksestä saattaa lisätä ruokahävikkiä. Kannattaa luottaa omiin aisteihin — eli esimerkiksi haistaa ja maistaa ruokaa ennen poisheittämistä. Parasta ennen -päiväys on vain valmistajan lupaus siitä, että tuote säilyttää samat ominaisuudet kuin valmistushetkellä”, kertoo Matsmartin toimitusjohtaja Karl Andersson.

Matsmartin visio on maailma ilman ruokahävikkiä.

"Tavoitteenamme on jakaa tietoa eri päiväysmerkintöjen eroista, eli siitä, että ruoka on yleensä aina syömäkelpoista, vaikka parasta ennen -päiväys olisi lähellä tai jopa umpeutunut. Riisi, oliiviöljy tai kivennäisvesi ei pilaannu yhdessä yössä, kun parasta ennen -päiväys on umpeutunut", Andersson sanoo tiedotteessa.

Matsmart myyi muun muassa tuotteita, joiden parasta ennen -päiväys on lähellä tai pakkaus on muuttunut. Samalla ruokahävikki vähenee.

Sellaisia tuotteita, joissa on viimeinen käyttöpäivä -merkintä, verkkokauppa ei myy. Elintarvikeviraston mukaan viimeinen käyttöpäivä on nimensä mukaisesti päivä, jolloin valmistaja on tarkoittanut tuotteen viimeistään käytettäväksi, eikä sitä saa enää myydä tai syödä merkityn päiväyksen jälkeen.

Suomalaisten kotitalouksien ruokahävikki on henkilöä kohden noin 20 kiloa. Matsmartin suomalaiset asiakkaat pelastivat yli 500 000 kiloa ruokaa hävikiltä viime vuonna. Ruokahävikin vähentämisellä on merkittävä vaikutus ympäristöön.