Kaurakerman pääraaka-aine on palmuöljy – pysyvän vaahdon saaminen ei onnistuisi suuremmalla kauramäärällä, valmistaja perustelee

Kaurasta valmistettu sekoite toimii samalla tavoin kuin maidosta valmistettu vispikerma. Pysyvä vaahto on saatu aikaan kovetetulla palmuöljyllä. Kuva: Riitta Mustonen / Kaslink

Kaslinkin Suomessa valmistetun Aito-kauravispi-tuotteen pääraaka-aine ei ole tuotteen nimessä esiintyvä kaura vaan vesi ja palmuöljy. Kauraa tuotteessa on ainesosaluettelon mukaan ainoastaan yksi prosentti tuotteen painosta.

Asian pani merkille MTK-Pirkanmaan toiminnanjohtaja Visa Merikoski, joka laati aiheesta tiedotteen liiton nettisivuille.

Lähes yhtä vähän nimessä ilmoitettua raaka-ainetta sisältää belgialaisen Alpron Vispautuva soijapohjainen valmiste, josta on soijaa 2 prosenttia. Kavlin Suomessa valmistavan Planti vispissä kauraa on 3,3 prosenttia.

Kaikissa vispisekoitteissa on rasvan lähteenä palmuöljy, jonka käyttöä Ruokavirasto kehottaa välttämään sen epäterveellisyyden vuoksi.

Ruokakermaa muistuttavissa kasvirasvasekoitteissa kauraa on tuotteiden ainesosaluetteloiden perusteella 8–10 prosenttia tuotteen painosta. Niissä tuotteen sisältämän rasvan lähteenä on rypsi-, rapsi- tai auringonkukkaöljy.

Kaslinkin markkinointi- ja viestintäjohtaja Susanna Kallio kertoo, että tuotteeseen halutut ominaisuudet määräävät käytännössä sen, kuinka suuri kauran osuus tuotteessa voi olla. Kun tuotteeseen halutaan saada aikaan maidosta valmistetun vispikerman kaltainen vaahtoutuvuus, määrä ei voi olla suurempi.

Samasta syystä tuotteen raaka-aineeksi on valikoitunut palmuöljy.

"Tuotteessa täytyy käyttää kovetettua rasvaa, jotta siihen on mahdollista saada oikeanlainen koostumus. Esimerkiksi rypsiöljyllä sitä ei ole mahdollista toteuttaa", Kallio kertoo.

Vaikka palmuöljy on elintarviketeollisuudessa erittäin runsaasti käytetty rasva, tavoitteena pitää olla sen korvaaminen vastuullisemmalla vaihtoehdolla, Kallio korostaa.

"Sen korvaaminen muilla raaka-aineilla on tämänkaltaisissa tuotteissa hyvin vaikeaa, mutta teemme jatkuvasti töitä toimivan vaihtoehdon löytämiseksi."

Kallio korostaa, että Kaslinkin käyttämän palmuöljyn vastuullisuus on varmistettu sertifikaatilla.

Tuotetta saa markkinoida kaura-termillä, jos se ei johda kuluttajaa harhaan, kertoo Ruokaviraston ylitarkastaja Tuulikki Lehto.

Tällöin markkinoinnissa käytetyn ainesosan täytyy olla merkittävässä roolissa tuotteessa ja sen määrä pitää ilmoittaa ainesosaluettelossa painoprosenttina koko tuotteen painosta.

Esimerkiksi kauraleivän osalta Ruokavirasto ohjeistaa elintarvikevalvojille ja elintarvikealan toimijoille, että nimitystä voi käyttää leivästä, jossa kauran osuus on vähintään 50 prosenttia viljaraaka-aineiden määrästä.

Jos kauraa on tuotteessa erittäin vähän ja se on vain antamassa hieman makua, on syytä käyttää merkintää "kauran makuinen".

Ruokaviraston mukaan elintarvikelainsäädännössä ei ole määritelty tarkkaa prosenttimäärää sille raaka-aineelle, joka tuotteen nimessä mainitaan tai jolla sitä markkinoidaan. Tällöin noudatetaan yleisiä periaatteita tuotteiden nimeämisessä.

Jos tuotteen nimessä korostetaan jotain ainesosaa, kuluttaja olettaa, että raaka-aineella on tuotteessa merkittävä rooli.

Lue myös:

Plus-juttu: Kaslinkin Aito-kauravispissä kauraa on oikeastaan vain nimessä – tuotteesta sitä on yksi prosentti