Solumaatalouteen 5 miljoonaa ‒ tavoitteena kestävä ruoantuotanto
Business Finland panostaa lähes 5 miljoonan euron projektissaan mittavasti solumaatalouden kehittämiseen yhdessä VTT:n ja suomalaisyritysten kanssa.
Kuluttajat halutaan saada hyväksymään soluviljely yhdeksi vakiintuneista ruoantuotantomenetelmistä. Kuva: VTTCERAFIM-hanke tähtää bioteknologian avulla kestävään ruoantuotantoon teknologian tutkimuskeskus VTT:n ja suomalaisten yritysten yhteistyöllä. Mukana hankkeessa ovat esimerkiksi Valio, Fazer, UPM, Kemira sekä Fortum.
Kaksivuotinen projekti on osa suurempaa Bio & Circular Finland -ohjelmaa ja sen keskeisin visio on, että vuonna 2030 eurooppalaiset kuluttajat hyväksyvät soluviljelyn yhdeksi vakiintuneista ruoan ja materiaalien tuotantomenetelmistä.
”Maailman väkiluku nousee 10 miljardiin vuoteen 2050 mennessä, ja proteiinin kysynnän arvioidaan kaksinkertaistuvan. Perinteisten eläinperäisten proteiinilähteiden tuotantoa ei vain ole mahdollista kasvattaa eettisesti ja kestävästi tämän kysynnän tyydyttämiseksi. On siis siirryttävä yhä enemmän perinteisistä proteiinilähteistä kestävämmin tuotettuihin vaihtoehtoisiin proteiineihin”, eniferBion operatiivinen johtaja Joosu Kuivanen kertoo tiedotteessa.
Solumaataloutta on tutkittu jo pitkään. Solumaatalous perustuu ruoan ja materiaalien tuotantoon ilman peltoja ja tuotantoeläimiä.
Tarvittavat aineet kasvatetaan esimerkiksi mikrobi-, levä-, kasvi- tai eläinsoluviljelmien avulla bioreaktorissa. Tällaiset solutehtaat tuottaisivat esimerkiksi proteiineja, rasvoja, hiilihydraatteja, biomuoveja ja erilaisia kemikaaleja.
“Solumaatalouden ympäristövaikutusten arvioidaan olevan merkittävästi pienempiä verrattuna perinteiseen ruoantuotantoon. Erityisesti maankäytön vaikutukset ovat jopa 90 % pienempiä, kun verrataan nykyiseen ruoantuotantoon, mutta myös kasvihuonepäästöt vähenevät merkittävästi etenkin, kun prosesseissa käytetään uusiutuvaa energiaa”, Fazer Makeisten innovaatio- ja tutkimusyksikkö Forward Labin päällikkö Annika Porr kertoo.
”Soluviljely voisi myös tarjota uuden lähestymistavan reilujen ja läpinäkyvien toimitusketjujen vastuullisuushaasteisiin, ja vaikuttaa siten myös ruoantuotannon sosiaaliseen kestävyyteen."
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
