Suomalaisten puurolautaset ovat entistä kauraisempia – suosikkihiutaletta on valmistettu pian vuosisata
Kaurahiutaleiden lisäksi neljän viljan puurohiutaleilla on kannattajakuntansa.
Kaurapuuro maistuu vuodesta toiseen ja kaura on vienyt ennestänkin tilaa muilta hiutaleilta Kuva: Markku VuorikariMikä aamupala aloittaa yhtä lailla päiväkotilapsen kuin trenditietoisen ruokahifistelijänkin päivän? Tietenkin kaurapuuro.
Itse asiassa kaurapuuron asema suomalaisten puurokattiloissa on vain vahvistunut viime vuosina, kertoo Raision kategoriapäällikkö Pauliina Öhman.
”Kaurahiutaleet ovat aina olleet suosituimpia puurohiutaleita, mutta parinkymmenen viime vuoden aikana kaura on vienyt entistä enemmän tilaa muilta hiutaleilta.”
Öhmanin mukaan neljän viljan puuro vaikuttaa puurohiutaleiden myynnin perusteella olevan suomalaisten kakkossuosikki kaurapuuron jälkeen, mutta esimerkiksi vehnähiutaleiden kysyntä on hiipunut vähäiseksi.
Raision suosituin hiutale on vuodesta toiseen perinteinen kaurahiutale, jonka keittäminen puuroksi vie liedellä noin 10 minuuttia. Elovena on yksi Raison tuotemerkeistä, ja perinteiset Elovena-kaurahiutaleet ovatkin varsinaista perinneruokaa, sillä samaa tuotetta on valmistettu vuodesta 1925 alkaen, eli lähes vuosisadan.
Öhmanin mukaan ensimmäiset 75 vuotta kaurahiutaleita olikin tarjolla pääasiassa yhtä sorttia. Parikymmentä vuotta sitten alkoi kuitenkin muutos, johon sisältyy kuluttajien vaihtelunhalu, makumaailmojen pirstaloituminen ja terveellisyyden korostuminen.
Öhmanin mukaan kaurahiutaleiden suosio onkin kasvanut nimenomaan siksi, että hiutaleiden tarjonta on vuosien varrella laajentunut. Perinteisten hiutaleiden rinnalle on tullut vuosi vuodelta enemmän erilaisia tuotteita, joissa esimerkiksi kypsymisaika vaihtelee minuutista kymmeniin minuutteihin.
Vuosituhannen alussa markkinoille tulivat annospakatut pikapuurot, jotka houkuttelivat puuronsyöjiksi monia sellaisia, joiden mielestä puuronkeitto oli aikaavievää puuhaa. Pikapuuron valmistamiseen ei nimittäin tarvita muuta kuin kuumaa vettä.
Kaurapuuroa on toki ennenkin pidetty terveellisenä, mutta vuonna 2011 kaura sai taakseen neljä Euroopan Unionissa hyväksyttyä terveysväitettä liittyen kolesterolin hallintaan, verensokeriin, sydänterveyteen ja vatsan hyvinvointiin.
Viime vuosikymmenellä alkoikin kauran renessanssi, ja samalla kaurahiutaleiden tuunaaminen joka makuun sopivaksi. Hiutaleita on nykyään tarjolla esimerkiksi kauraleseillä ryyditettynä, jolloin puurosta tulee erityisen kuitupitoista.
Lisäksi gluteeniton kaura on laajentanut keliaakikoille sopivien kotimaisten tuotteiden valikoimaa. Kaura on luontaisesti gluteenitonta, mutta kaupassa on erikseen tarjolla myös gluteenittomia kauratuotteita.
Gluteenittomia kauratuotteita saadaan aikaiseksi kahdella tavalla. Puhdaskaurasta puhutaan, kun kauran viljelyssä, valmistuksessa ja pakkaamisessa on huomioitu se, ettei tuotteen sekaan pääse missään vaiheessa gluteenia sisältäviä viljoja. Toinen tapa on varmistaa gluteenittomuus tuotannossa.
Öhman kertoo, että puuromakuja on yhtä monta kuin puuronsyöjääkin, ja tämä tiedetään myös tuotekehityksessä.
”Yksi pitää sileästä puurosta, toinen tönkömmästä ja kolmas haluaa puruvastusta vaikka siemenistä. Vastaavasti joku haluaa puuronsa nopeasti valmiiksi ja toinen tykkää haudutella hiutaleita pitkään.”
Öhman arvelee, että kaurapuuron suosio ei tulevaisuudessakaan horju, ja tähän on kaksi syytä. Ensinnäkin kaura on ravitsemuksellisesti erinomainen vilja, jonka terveellisyydestä on paljon tieteellistä näyttöä. Lisäksi puuron valmistustavat ja puuron syömisen ajankohdat vaikuttavat laajenevan perinteisestä kuumasta aamupuurosta myös kylmiin vaihtoehtoihin ja kaikkiin vuorokaudenaikoihin.
Viime vuosikymmenellä päätään alkoivat nostaa erilaiset tuorepuurot, jollaisen voi valmistaa esimerkiksi laittamalla kaurahiutaleita ja marjoja sekä jugurttia tai maitoa tekeytymään yön yli jääkaappiin.
”Tuorepuuroista voi koristella hyvinkin kauniita annoksia, ja luulen, että tällaiset ruokakuvat saavat ihmiset innostumaan niistä”, Öhman arvelee.
Kaurapuuro sopii myös välipalaksi, iltapalaksi ja miksei myös lounaaksi, sillä puuroon voi upottaa monenlaisia lisukkeita oman maun ja vatsan kurnimisen asteen mukaan.
Öhmanilla itsellään on tapana keitellä kaurapuuro kaurajuomaan, jolloin kauran pehmeä maku pääsee erityisen hyvin esille, ja lisätä puuron päälle kotimaista hunajaa ja mustikoita. Hän suositteleekin kokeilemaan erilaisia hiutaleita ja valmistustapoja, jos edellinen kaurapuuro on tullut syötyä vuosikymmeniä sitten.
”Jos veteen keitetty ja kuiva puuro ei maistunut aikanaan, nykyään voi etsiä itselleen sopivamman tavan syödä kaurapuuroa”, Öhman tiivistää.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat





