Maitolähettiläs on historiaa – nyt puhuu asiantuntija

Tiina Sirkjärven tavoitteena on saada lisää joustavuutta syömiseen. Hänelle maitotuotteet ovat tärkeä osa ravitsemusta. Kuva: Riitta Mustonen

40 vuotta sitten alettiin kruunata vuosittain Maitotyttöä, sittemmin myös Maitopoikaa ja Maitolähettilästä. Nyt nämä tittelit ovat historiaa, kun Maito ja terveys ry. on siirtynyt valitsemaan maitoasiantuntijan.

Tehtävään pääsi 40-vuotias Tiina Sirkjärvi, ravitsemustieteen opiskelija, jolla on aiempi tutkinto kotieläinten ravitsemustieteestä.

Kotieläinten ravitsemus kiinnosti lahtelaista heppatyttöä. Valmistuttuaan hän toimi muun muassa rehujen tuotekehittäjänä, mutta saatuaan omia lapsia häntä alkoi kiehtoa ihmisten ravitsemus.

Huhtikuusta lähtien Sirkjärvi on kiertänyt pääkaupunkiseudun kouluissa kertomassa maidosta ja ravitsemuksesta.

"Maito on saanut melkoista ryöpytystä sosiaalisessa mediassa. Vaatii uskallusta puhua maidon puolesta", Sirkjärvi on huomannut.

"Eräskin äiti kysyi, saavatko lehmät Suomessa hormoneja. Hänen lapsensa eivät juo niiden takia maitoa." Sirkjärvi sai kertoa, että Suomessa ja Euroopassa hormonien käyttö on kielletty.

Sirkjärvi on kysynyt lapsilta, tietävätkö nämä, miksi nautoja alettiin kasvattaa: maidon, lihan vain sonnan takia. Harva osaa vastata. Maitoasiantuntija kertoo myös, kuinka nautakarjatalous ylläpitää luonnon monimuotoisuutta ja miten maito on suomalaisten pääasiallinen kalsiumin ja riboflaviinin lähde.

"Hiilijalanjälkilaskennassa pitäisi ottaa huomioon myös ravitsemus", Sirkjärvi pohtii.

Ilmastoasiat puhuttavat kouluissakin paljon. Sirkjärven mielestä niissä pitäisi ottaa huomioon myös ravitsemus. Maitotuotteiden käyttö vaikuttaa niin luitten kestävyyteen kuin painonhallintaan.

"Nautakarjatalous kuluttaa paljon vettä, mutta Suomessa meillä on vettä, joten maitotuotteet voisivat olla myös tärkeä vientituote, kun maailma tarvitsee lisää ruokaa."