Näkyykö maatalouden arvostus ostoskorissasi?

Kotimainen ruuantuotanto saa suomalaisilta selkeän tuen. Tämä käy ilmi tuoreimmasta Eurobarometrista, johon vastasi tuhat suomalaista. Vastaajia oli yhteensä lähes 26 500 Euroopan unionin alueella.

95 prosenttia eurooppalaisista pitää maataloutta ja maaseutua tärkeinä tulevaisuuden kannalta ja 93 prosenttia katsoo elintarviketuotannon varmistamisen olevan tärkeää. Suomessa peräti 99 prosenttia vastanneista ilmoitti pitävänsä maataloutta ja maaseutua tärkeinä tai erittäin tärkeinä (MT 23.9.).

Lähes kahdeksan kymmenestä eurooppalaisesta pitää elintarvikkeiden eurooppalaista alkuperää tärkeänä. Suomalaisten vastauksissa erottuvat turvallisesti ja kestävästi tuotetun ruuan arvostus ja saatavuuden varmistaminen. Suomalaiset arvostavat niitä enemmän kuin EU-kansalaiset keskimäärin. Sen sijaan luottamus EU:n yhteisen maatalouspolitiikan kykyyn luoda kasvua ja työpaikkoja on Suomessa keskiarvoa heikompaa. Tämä voi kertoa epäluulosta keskitettyyn päätöksentekoon ja suomalaisten päättäjien onnistumiseen kansallisten etujen ajamisessa.

Uskoa kustannuspaineissa kamppailevan alkutuotannon tulevaisuuteen luo nuorten suhtautuminen. Hämeen ammattikorkeakoulun ja Ylä-Savon ammattiopiston kesällä 2025 teettämä kysely kertoo 15–24-vuotiaiden suomalaisten asennoituvan maaseutuun ja maatalouteen myönteisesti varsinkin silloin, kun ympäristönäkökulmat otetaan tuotannossa huomioon. 80 prosenttia nuorista on vähintään melko samaa mieltä siitä, että ilman maataloutta ruokahuoltovarmuus olisi vaarassa. Reilu puolet vastaajista ei kuitenkaan koe omakseen ajatusta maatilalla työskentelystä.

Maatilojen määrän arvioidaan vähenevän nykyisestä noin 40 000:sta 25 000:een vuoteen 2035 mennessä. Arviot perustuvat tämänhetkisen trendin jatkumiseen. Tilamäärän lasku ei välttämättä merkitse tuotantomäärien tippumista, vaan tilakokojen kasvun tuoma tehostuminen voi johtaa jopa päinvastaiseen kehitykseen.

Varsinkin nuorten viljelijöiden investointihalukkuus on vahvaa. Kolme neljästä nuoresta tilallisesta tavoittelee kasvua lähivuosina, kertoo maa- ja metsätalousministeriön kesäkuussa julkaisema kysely. Suurin pidäke investoinneille on taloudellinen epävarmuus. Viimeaikaiset kyselyt onneksi kertovat rahoituksen saannin hieman helpottuneen. Suurimmissa maatalouden investoinneissa ja omistusjärjestelyissä on toukokuusta lähtien ollut mahdollista hyödyntää myös valtion rahoitusyhtiö Finnveran takausta.

Kotimainen ruuantuotanto ei ole itsestäänselvyys, minkä vuoksi kansalaisten osoittama tuki on tärkeää. Myönteinen suhtautuminen antaa selkänojaa myös maatalouden rahalliselle tukemiselle julkisen talouden vaikeasta tilanteesta ja velkaantumisesta huolimatta. Mitä terveemmällä pohjalla markkina toimii, sitä vähemmän on tarvetta erillisille tukijärjestelmille.

Kotimaisella ruuantuotannolla on huoltovarmuuden lisäksi itseisarvo. Kun tuottajat saavat työstään riittävän ja toiminnan kehittämiseen kannustavan toimeentulon, huoltovarmuus tulee kaupan päälle. Kesällä voimaan astuneen elintarvikemarkkinalain uudistuksen vaikutuksia hintaneuvottelujen reiluuttajana on vielä aikaista arvioida. Tuottajien, elintarviketeollisuuden ja kaupan neuvottelujen tulisi toimia ilman lakisääteisiä pakkokeinojakin niin, että tuottajat saavat ansaitsemansa korvauksen. Kuluttajat voivat tehdä osansa ostamalla kotimaisia tuotteita. Ulkomaisten halpismerkkien suosimisella voi lopulta olla korkea hintalappu.