Riistalihadiplomatia, eli miten riistan arvo syntyy annettaessa

Oikeanlaisesta ruhonkäsittelystä ja kylmäketjusta on pidettävä aina huolta. Kylmäketjun tärkeys korostuu vielä entisestään, jos riistaa annetaan lahjaksi. Kuva: Esko Jämsä

Metsästäjän pakastimen syövereihin katoava paisti on siitä erikoinen tuote, että se tuottaa lahjaksi annettuna moninkertaisen ilon. Ilon jakaa sekä lahjan vastaanottaja että sen antaja. Tämä tekee riistalihadiplomiasta voimavaran, jota jokaisen metsästäjän kannattaisi hyödyntää.

Tässä yhteydessä tarkoitan diplomatialla Ihmissuhteiden hoitamista neuvottelun kautta oman päämäärän saavuttamiseksi.

Omat päämääräni ovat olleet niinkin yksinkertaisia kuin hyvät välit anopin kanssa tai ystäville tuotettu ilo. Jokainen saa toki päättää omansa.

Joulu- tai tupaantuliaislahjaksi annettu tyhjiöpakattu klöntti saattaa alkujaan tuntua erikoiselta molemmista osapuolista. Silti lopputuloksena on lähes aina onnistunut elämys riistaruoan kanssa. Mitä kokemattomampi riistaruoan laittaja, sitä ikimuistoisempi kokemus.

Riistalihadiplomatia toimii erittäin hyvin myös tilanteissa, joissa rahan tarjoaminen olisi epäsoveliasta. Lumipenkasta naapurin nykäisemä auto tai sukulaismieheltä lainattu työkalu ovat helppoja hyvittää jäisellä ruhonosalla. Seteliä nämä eivät huolisi, mutta ulkopaistista on harvempi kieltäytynyt.

Seurauksena on hyvä mieli molemmille. Kyseinen työkalukin liikenee lainaan myös seuraavalla kerralla.

Vaikutus perustuu kotimaisen riistan arvostukseen. Arvostus taas siihen, ettei tuote ole monistettavissa.

Niukkuudesta pitää huolen osaltaan rajalliset resurssit, osaltaan metsästäjien oma mieltymys saaliiseen. Ja kuka tästä syyttämään, onhan metsästykseen ja lihankäsittelyyn käytetty paljon aikaa ja vaivaa.

Tästä huolimatta haluan vedota kaikkiin metsästäjiin näin jahtikauden alussa, jotta kotimaisen riistan ilosanomaa levitettäisiin mahdollisimman paljon myös ei-metsästäville. Se on tapa osallistaa koko kansaa hienoon metsästyskulttuuriimme ja luonnonvarojen kestävään käyttöön.

Mainittakoon, että riistalihaa koskee liuta elintarvikelainsäädännön pykäliä sekä hyviä käytäntöjä, joilla varmistutaan laadusta ja turvallisuudesta. Noudata näitä!

Saksassa sanoisivat Weidmannsheil, itse toivotan kuivaa ruutia alkavalle kaudelle!

Kirjoittaja on MT:n toimittaja ja metsästäjä.