Hunajaa käytetään yhä enemmän: Kuluttajat ostavat kotimaista mutta teollisuus käyttää tuontitavaraa

Hunajan kulutus on Suomessa kasvussa. Kuva: Tarja Ollikka

Hunaja maistuu suomalaisille vuosi vuodelta paremmin, kertoo Suomen Mehiläishoitajain Liiton viestintäasiantuntija Virpi Aaltonen. Tällä vuosituhannella hunajankulutus on lähes kaksinkertaistunut, ja nykyään suomalainen nauttii hunajaa keskimäärin vajaat 800 grammaa vuodessa.

Hajonta on kuitenkin valtavaa. Osa ostaa purkkitolkulla pelkästään kotimaista hunajaa. Osan kauppalistalla hunaja ei lue ikinä, mutta hekin saattavat haarukoida esimerkiksi hunajamarinoitua broileria.

Suomessa markkinoilla olevasta hunajasta noin puolet on kotimaista. Kotimainen hunaja tekee kauppansa Aaltosen mukaan erittäin hyvin, ja kotimainen sato myydään käytännössä kokonaan kuluttajille.

Toinen puoli Suomessa myytävästä hunajasta on tuontitavaraa, ja elintarviketeollisuus käyttää Aaltosen mukaan melkein pelkästään ulkomaista hunajaa.

Mehiläiset ovat tärkeitä paitsi hunajan tuottajina myös kasvien pölytyksen onnistumiselle. Kuva: Tarja Ollikka

Lingottua hunajaa myydään kolmessa muodossa: juoksevana, pehmeänä ja perinteisenä eli lohkeavaksi kiteytyneenä.

Suomen Mehiläishoitajain Liiton kuluttajatutkimusten mukaan suomalaiset suosivat erityisesti pehmeää ja juoksevaa hunajaa, sillä niitä pidetään helpoimpina käyttää.

Myös kennohunaja on alkanut pienessä määrin tehdä kauppansa. Kennohunaja on hunajaa, jota ei ole lingottu pois mehiläisvahakennoista, vaan jota voi syödä kennoineen.

Kiinnostus kotimaiseen hunajaan näkyy valikoiman laajenemisena, Aaltonen huomauttaa. Vielä viime vuosituhannella myynnissä saattoi olla vain yhtä hunajasorttia, nyt niitä on monia erilaisia.

Pienten piirien hunajahifistelyäkin on Aaltosen mukaan havaittavissa, sillä osa kuluttajista osaa kysellä erilaisilla toreilla, markkinoilla ja verkkokaupoissa hyvinkin yksityiskohtaisesti tiettyjen lajihunajien perään.

Virpi Aaltonen muistuttaa, että suomalainen hunaja on ainutlaatuista, sillä hunajan maku ja koostumus muodostuu sen alkuperäkasveista. Kuva: Miika Kainu

Suomalainen hunaja on ainutlaatuista, Aaltonen muistuttaa. Hunajan maku ja koostumus muodostuvat aina sen alkuperäkasveista, eivätkä ne ole missään samanlaisia.

Kuluttajat ovat ylipäätään alkaneet viime vuosina kysellä hunajasta uudella tavalla, Aaltonen kertoo.

”Hunajan, mehiläisten ja kasvien pölytyksen yhteys on ymmärretty. Olemme viime vuosina saaneet vastata pölytykseen liittyviin kysymyksiin aivan eri tavalla kuin ennen.”

Aaltonen huomauttaa, että kotimaisella hunajalla on paitsi työllistävä vaikutus myös laajempi merkitys, sillä pölytyksen onnistuminen on tärkeä tuotantopanos hyönteispölytteisten kasvien viljelyssä.

Suomalaisten tavallisin hunajankäyttötapa on lisätä sitä teehen tuomaan makeutta. Hunaja on kuitenkin monipuolinen raaka-aine.

”Muualla maailmassa on totuttu hyvin monipuolisiin tapoihin käyttää hunajaa”, Aaltonen kertoo.

Hunaja taipuu paitsi leivontaan, smoothieihin, salaatinkastikkeisiin ja marinadeihin myös ruuanlaittoon.

”Ruuasta ei ole tarkoitus tehdä makeaa, vaan antaa hunajan korostaa esimerkiksi tomaattipohjaisten ruokien, kalan ja kasvisten omaa makua”, Aaltonen tiivistää.