
Suomen suosituimman valmisruuan resepti on pysynyt muuttumattomana 65 vuotta
Valmisruuat maistuvat suomalaisille vuosi vuodelta paremmin.
Maksalaatikko valmistetaan Saarioisten tehtaalla edelleen 65 vuoden takaisella, alkuperäisellä reseptillä. Kuva: Riitta MustonenSuomen myydyin valmisruoka on vuodesta toiseen maksalaatikko, mutta sen menestystarina alkoi hyvin pienimuotoisesti, kertoo kuluttajakokemuksen johtaja Tia Yrjölä Saarioiselta.
Vuonna 1957 Saarioisten tilalla Sahalahdessa, nykyisellä Kangasalla, keksittiin tehdä valmisruokaa eli tuoretta, valmiiksi tehtyä ja pakattua kotiruokaa. Ensimmäisistä valmisruokatuotteista maksalaatikko ja lihaperunasoselaatikko ovat edelleen markkinoilla.
”Aluksi laatikoita myytiin suoraan pakettiautosta ja vain joitakin kymmeniä rasioita päivässä”, Yrjölä kertoo.
Saarioisten maksalaatikkoa myydään vuosittain jopa yhdeksän miljoonaa rasiaa. Tuote valmistetaan edelleen 65 vuoden takaisella, alkuperäisellä reseptillä. Kaikkiaan Saarioisella on valikoimissaan noin 600 tuotetta.
Valmisruokien tarve alkoi kehittyä kaupungistumisen ja naisten työssäkäynnin kanssa samaa tahtia 1960-luvulla. Kuva: Rami MarjamäkiKunkin vuosikymmenen suosikkiruuat linkittyvät aina suuriin yhteiskunnallisiin muutoksiin ja kulutustrendeihin, Yrjölä huomauttaa. 1960-luvulla Suomi kaupungistui ja naisten työssäkäynti lisääntyi, minkä vuoksi nopeasti valmistuvien aterioiden kysyntä kasvoi. Hyötyä oli siitäkin, että jääkaapit yleistyivät keittiöissä.
1970-luvulla suomalaiset alkoivat enenevässä määrin käydä seuramatkoilla ulkomailla, ja kansainväliset maut löysivät tiensä myös valmisruokavalikoimaan. 1980-luvulla mikroaaltouunit yleistyivät, mikä siivitti mikropitsojen menestystä.
1990-luvulta alkaen mikroissa on lämmitetty keittoja, joiden syönti on Yrjölän mukaan edelleen kasvussa. Keittojen lisäksi kysyntää on muillakin yhden hengen aterioilla, puuroilla ja heti syötävillä tuotteilla, ja siihen on syynsä.
”Yhden ja kahden hengen talouksien määrä kasvaa ja työ- ja vapaa-aika limittyvät”, Yrjölä kertoo.
Lapsiperheiden lisäksi yhden ja kahden hengen taloudet korostuvat valmisruokien kuluttajina. Kaikkiaan kulutustottumukset ovat pirstaloituneet ja ruokaa käytetään entistä enemmän oman elämäntavan ja yksilöllisten valintojen ilmaisemiseen.
Yrjölän mukaan etenkin viiden viime vuoden aikana suomalaisten suhtautuminen valmisruokiin on muuttunut aiempaa myönteisemmäksi.
Saarioisten viime vuonna teettämän valmisruokatutkimuksen mukaan 87 prosenttia suomalaisista suhtautuu valmisruokiin myönteisesti tai neutraalisti.
Yli 60 prosenttia kyselyyn vastanneista suomalaisista kertoi syövänsä valmisruokaa vähintään kerran viikossa, mikä oli 25 prosenttiyksikköä enemmän kuin vuonna 2018.
Valmisruokien menekki kasvoi jo ennen koronapandemiaa, mutta korona on kiihdyttänyt kasvulukuja. Yrjölä arvioi, että valmisruokamarkkinat kasvavat tänä vuonna kymmenen prosenttia viime vuoteen verrattuna.
”Koska matkustaminen on ainakin tilapäisesti vähentynyt, makuja etsitään lähempää ja pienimuotoisemmin. Etätyön vuoksi ravintolamainen ruoka kiinnostaa myös valmisruokahyllyssä.”
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat




