Hirvi kruunaa espoolaisperheen ateriat ympäri vuoden – kokkauksessa on syytä muistaa muutama niksi

Sunnuntaiaterialla maistuvat hirvenlihapullat, joiden alkuperä on myös Aleksi, 4, ja Viljami Rädyllä, 6, tiedossa. Isä Harri Räty metsästää. Naudanjauhelihaa Satu Edelman hankki viimeksi kesällä, kun edellisen vuoden saalislihat olivat loppu. Kuva: Esko Jämsä

Ruokapöytään on katettu perinteisen oloinen sunnuntaiateria: lihapullia ja perunoita.

Raaka-aine voi kuitenkin yllättää. Mehevät lihapullat on tehty hirvenlihasta.

Kotoinen sarvipää on perheen lautasilla vakituinen vieras ja sunnuntain ruokapöydän kruunu.

Syy hirvenlihan suurkulutukseen on luonnollinen: mies Harri Räty ja lasten vaari metsästävät. ”Tilanne on siinä mielessä onnellinen, ettei jauhelihaa osteta kaupasta käytännössä lainkaan”, äiti Satu Edelman kertoo.

Pataruokien maun viimeistelee 1–1,5 desiä mustaherukkamehua

Lihat käsitellään isovanhempien kotona syksyisin, useampana viikonloppuna. Hirvestä hyödynnetään lähes kaikki. Lihoista erotellaan fileet, paistit ja pataruokien raaka-aineet kuten lapapalat. Luisemmista kappaleista tehdään keittolihaa.

Vähäarvoisemmat kappaleet jauhetaan jauhelihaksi. Hirven jauheliha on monipuolinen raaka-aine: siitä voi loihtia esimerkiksi burgeripihvejä, makaronilaatikkoa ja bolognesea.

Sisäelimet menevät niistä pitäville hirviporukan jäsenille. Kalvot ja keuhkot taas maistuvat tuttavien koirille.

”Hirvenluista osa menee roskiin, sillä ne ovat jopa joillekin koirille liian kovia.”

Perunat sopivat hirvenlihapullien kyytipojaksi. Miehen ja appiukon lempiruokaa on kuitenkin hirven jauhelihasta tehty pizza, kun sen tekee vahvaan tomaatti­kastikkeeseen. Kuva: Esko Jämsä

Miten hirvestä saa maittavaa ruokaa koko perheelle?

Nautaan verrattuna hirvi on todella rasvatonta, Satu muistuttaa.

”Kun lihapullia tekee, käytän kermaa, jottei niistä tule kuivia ja kovia. Välillä saatan sujauttaa lihapullataikinaan pekonia.”

Paistipaloissa avaimena on pitkä hauduttaminen. Hirvenlihapadalle Edelman sekoittaa liemeen 3–4 desilitraa vettä ja puoli desilitraa soijaa. Maun viimeistelee 1–1,5 desiä mustaherukkamehua. Perään vielä lihaliemikuutio, pippuria, timjamia ja valkosipulia. Täyteläinen liemi on taattu.

Ruuat mietitään perheessä yleensä viikoksi etukäteen. ”Arki sujuu paljon näppärämmin”, Edelman kertoo. Projektipäälliköltä suunnitelmallisuus tulee luonnostaan.

Riistalihapullat maistuvat hyvin myös Viljamille. Kuva: Esko Jämsä

Ympäristön kantokyky ja terveys ovat myös perheenäidin mielessä. ”Yritän pitää kiinni siitä, että kerran viikossa syötäisiin kasvisruokaa.”

Kun hirvi alkaa tökkiä, pakastimesta löytyy esimerkiksi luomukaritsaa Pohjois-Karjalasta.

Lapsille maittavat parhaiten selkeät ruuat: peruna, lihapullat, pastat ja pinaattiletut, Edelman kertoo. ”Pojat ovat hyvin erilaisia syöjiä: nuorempi rakastaa sieniä, vanhempi ei niihin koskekaan.”

Jos ruokapöytään haluaa draamaa, voi pojille yrittää tarjota hernekeittoa. Myös falafel on saanut ankaran tuomion.

”Äiti, mä ehkä kuolen tähän”, kuului palaute ruokapöydästä.

Välillä aika ei kokkailuun riitä. Stressiä siitä ei kuitenkaan kannata ottaa. ”Ruuanlaitto on mukavaa, kun sitä saa tehdä ajan kanssa.”