Helsinki ei tarjoa enää lihaa, mutta ei myöskään edellytä kotimaisuutta kasviksissa – juuston tarjoilu voi jatkua edelleen

Tällainen tarjoilu sallitaan ensi vuoden alussa Helsingissä vaikkapa kaupunginvaltuuston kokouksissa: juustolla höystettyjä kauden kasviksia ja juomaksi vettä. Kuva: Jaana Kankaanpää

Kotimaisuus ei ole valintaperuste, kun Helsinki tekee ruokahankintojaan.

"Helsingin kaupunki on julkinen hankkija eli emme voi edellyttää kilpailutuksissa kotimaisuutta", Helsingin kaupungin kaupunkiympäristön toimialan tiimipäällikkö Johanna af Hällström sanoo MT:lle.

Helsingin ruokahankinnoista nousi tiistaina kohu, kun kaupunki ilmoitti, että ensi vuoden alusta kaupungin omissa kokouksissa, seminaareissa, työpajoissa ja yleisötilaisuuksissa ei tarjota enää lihatuotteita, vaan sesongin mukaista kasvisruokaa ja vastuullisesti pyydettyä lähikalaa.

Kahviin lorautetaan kauramaitoa ja ainakin kahvi, tee ja banaanit ovat Reilun kaupan tuotteita.

Eläinperäisten tuotteiden kieltoa perustellaan niiden ympäristövaikutuksella.

Linjauksessa on kuitenkin pormestariston mentävä porsaanreikä, sillä pormestareiden ja muun kaupungin ylimmän johdon korkean tason vierailuissa ja tilaisuuksissa saa jatkossakin tarjota esimerkiksi riistaa.

Pormestarikuntaan kuuluvat pormestari Juhana Vartiainen (kok.) sekä apulaispormestarit Daniel Sazonov (kok.), Paavo Arhinmäki (vas.), Nasima Razmyar (sd.) ja Anni Sinnemäki (vihr.).

Af Hällström perustelee ylimmän tason poikkeusta sillä, että suomalaista ruokakulttuuria voitaisiin esitellä ulkomaisille korkean tason vieraille.

"Vaikka pormestaristolle on jätetty mahdollisuus poiketa, uskon, että vastuullisuusnäkökulma on vahvasti mukana päätöksissä", hän sanoo.

Eikö kotimainen lähinauta ole vastuullinen valinta verrattuna vaikka kaukobanaaneihin, joita kuitenkin voidaan tarjota?

"Suomen ympäristökeskuksen ja luonnonvarakeskuksen mukaan raaka-aineiden kuljetus on itse asiassa vain pieni osa kokonaispäästöistä. Lihan ilmastovaikutus on huomattavasti suurempi kuin kasvisten, minkä vuoksi liha jää tarjoiluista pois."

Entä kuinka suomalaisen ruokakulttuurin esittely onnistuu eli riistan tai sesonkikasvisten kotimaisuus taataan, jos hankintalaki ei sitä kerran salli?

"Kriteerit voivat liittyä esimerkiksi vastuullisiin pyyntitapoihin, tuoreuteen tai eläinten hyvinvointiin, mutta eivät kotimaisuuteen", af Hällström sanoo.

Sesongin mukaiset kasvikset ovat sellaisia, joiden kausi on parhaimmillaan.

"Emme voi käyttää hankintakriteerinä kotimaisuutta, joten ne voivat olla sekä kotimaisia että muualla tuotettuja."

Kaupungin tilaisuuksissa voidaan jatkossakin tarjota juustoa, mutta juomana lounastarjoiluissa on vesi ja kivennäisvesi.

Piimän tarjoilu korkean tason vieraille osana suomalaisen ruokakulttuurin esittelyä on jatkossakin mahdollista.

Af Hällström korostaa, että päätös ei koske kaupungin henkilöstö-, koulu-, päiväkoti- tai sairaalaruokia, sillä niitä ohjaavat ravitsemussuositukset. Niidenkään käyttämiltä raaka-aineilta, kuten lihalta, ei kuitenkaan voida edellyttää kotimaisuutta.

"Tämä koskee hyvin pientä osaa aterioista, mutta kuitenkin satoja tapahtumia. Halusimme näyttää esimerkkiä ja herättää keskustelua sekä muistuttaa, että jos ilmoittautuu tilaisuuksiin, niihin pitää myös mennä. Suurin osa ruokahävikistä tulee siitä, kun ruokaa varataan ja tuleekin peruutuksia."

Päätöksen lihattomuudesta teki kansliapäällikkö Sami Sarvilinna. Päätös ei mene enää poliittiseen päätöksentekoon, kuten valtuustoon, vaan on lopullinen.

Linjaus on osa kierto- ja jakamistalouden tiekartan hankintaan liittyviä toimenpiteitä, af Hällström sanoo.

Tiekarttaan liittyy kaikkiaan 30 toimenpidettä, ja sen hyväksyi toukokuussa 2020 kaupunkiympäristölautakunta. Tiekartta on osa Hiilineutraali Helsinki 2035 -ohjelmaa, jonka puolestaan hyväksyi kaupunginhallitus vuonna 2018. Nämä ovat poliittisia elimiä.

Kaupunkilaiset voivat seurata tiekartan edistymistä Kiertotalousvahdin avulla.

Helsingin kaupunginvaltuusto puolestaan päätti helmikuussa 2019, että maito- ja lihatuotteiden käyttö kaupungin tarjoamissa ruokapalveluissa puolitetaan vuoteen 2025 mennessä.

MTK:n Juha Marttila kommentoi Helsingin lihapäätöstä tiistaina "viherpesuksi". Hänestä Helsinki yrittää vain lievittää häpeällistä tilannetta, jossa valtaosa kaupungin energialähteistä on yhä fossiilisia.

Af Hällström kommentoi Marttilan epäilyä muistuttamalla, että Helsinki on juuri aikaistanut hiilineutraalisuustavoitteen vuoteen 2030 ja päivittää Hiilineutraali Helsinki -toimenpideohjelman sen mukaiseksi.

"Aikaa ei ole paljon, joten on tärkeää toimia kaikilla osa-alueilla, vaikka toiset toimenpiteet ovat vaikuttavampia kuin toiset. Näyttämällä esimerkkiä Helsinki pystyy myös kannustamaan muita toimimaan, mikä lisää toimenpiteen vaikuttavuutta."

Hänen mukaansa energiayhtiö Helen Oy tulee luopumaan kivihiilen käytöstä ja noudattaa omaa tiekarttaa kohti hiilineutraalia energiantuotantoa.

Lue myös:

Helsinki tarjoaa kaupungin tilaisuuksissa pian vain sesonkikasviksia ja vastuullista kalaa – "Viherpesulta haisee, energiapolitiikallaan Helsinki on häpeäpilkku", toteaa MTK:n Marttila

Helsingin energiasta liki 90 prosenttia on fossiilista