Mehuhyllyllä käy nykyään kuhina, sillä juotavaa riittää joka lähtöön – inkiväärishottien suosiota ei alan ammattilainenkaan olisi osannut arvata

Mehu maistuu suomalaisille. Kuva: Unsplash

Aamupalalle appelsiinimehua ja lapsille pillimehut automatkaa varten. Vielä parikymmentä vuotta sitten mehuhyllyllä pyrähdettiin suunnilleen tämän verran.

Nykyään suomalaisille maistuu huomattavasti laajempi kattaus erilaisia mehuja, kertoo Eckes-Granini Finlandin toimitusjohtaja Juha Helokoski.

Hedelmä- ja marjapitoisia mehuja on tarjolla ilman lisättyä sokeria ja sokeroituna, kotimaisista raaka-aineista ja eksoottisista hedelmistä, tiivisteenä, valmiiksi laimennettuina sekä premium-versioina kylmähyllyssä.

”Mehujen tarjonta on siis laajentunut ja samalla mehumaku on pirstaloitunut”, Helokoski tiivistää.

Eckes-Graninin tunnetuimpiin tuotemerkkeihin kuuluvat muun muassa Marli, Trip ja Mehukatti, ja yrityksen tehdas on sijainnut vuodesta 1975 alkaen Turun Artukaisissa.

Helokosken mukaan tällä vuosituhannella läpi ovat lyöneet erityisesti funktionaaliset juomat, joihin on lisätty erilaisia terveyttä ja vastustuskykyä lisääviä vitamiineja, hivenaineita ja aminohappoja ja vaikkapa piristävää kofeiinia.

Suosiotaan ovat nostaneet myös ruokaisammat juomat, kuten smoothiet, jotka saattavat sisältää esimerkiksi soseutettuja marjoja ja hedelmiä sekä kauraa.

Funktionaalisten ja vähän tai ei lainkaan lisättyä sokeria sisältävien tuotteiden suosio kytkeytyy terveelliseen elämäntapaan pyrkivään trendiin, Helokoski kertoo.

Jos hänen pitäisi nimetä tuote, jonka tulevaa suosiota hän ei olisi arvannut vielä kymmenen vuotta sitten, vastaus olisi selvä: shotit. Esimerkiksi inkiväärishotti saattaa olla tilavuudeltaan vain munakupin luokkaa, mutta sisältää liudan terveyttä edistäviä aineksia.

Terveellisyyden lisäksi vastuullisuus on toinen nykypäivän valtatrendi, Helokoski kertoo. Hänen mukaansa asiakkaat ovat nykyään aiempaa kiinnostuneempia siitä, mistä ja missä tuote on valmistettu.

Mehujen maailmassa raaka-aineiden hankinta on globaalia, ja siinä painavat Helokosken mukaan sekä määrä, laatu että hinta. Hän lisää, että kotimaisia raaka-aineita käytetään, jos se on mahdollista.

”Appelsiinit ja ananakset eivät kasva Suomessa, mutta niitä voidaan jalostaa Suomessa. Tällöin Suomeen saadaan työtä ja markkinointi ja myynti tapahtuu täällä”, Helokoski kuvailee.

Vastuullisuus näkyy Helokosken mukaan nykyään myös siinä, että elintarviketeollisuuden sivuvirtoja hyödynnetään entistä tarkemmin. Mehuun voidaan esimerkiksi lisätä puolukansiemenöljyä, jota ei ennen edes kerätty talteen.

Erilaisten trendien lisäksi myös lainsäädäntö muuttaa toimialaa, Helokoski huomauttaa.

Viime vuosina suurennuslasin alle ovat joutuneet erityisesti pakkaukset, mistä yhtenä esimerkkinä on vuonna 2024 voimaan tuleva Euroopan Unionin kertakäyttömuovidirektiivi.

Esimerkiksi mehupakkauksissa tämä tarkoittaa, että korkin on jatkossa pysyttävä kiinni avatussakin pakkauksessa.

Helokosken mukaan mehujen tulevaisuus näyttää valoisalta, sillä mehut ovat juurtuneet osaksi suomalaista ruokakulttuuria. Tulevaisuuteen liittyen yksi asia kuitenkin herättää hänessä huolta.

Uusin virvoitusjuomaveroon kaavailtu muutos nimittäin perustaa veron määrän pelkästään juoman sisältämän sokerin määrään. Helokosken mukaan veronmuutos ei palvele tarkoitustaan tilanteessa, jossa juoma sisältää vain marjojen ja hedelmien omaa sokeria.

”Mielestäni on outoa, jos lainsäädännön silmissä omenatäysmehu on pahempi juttu kuin makeutusaineella makeutettu kolajuoma.”