Lihankulutus kerrotaan ruhopainona, joka on kaukana mahaan haarukoitavasta määrästä

Eurooppalaisittain suomalaisten lihan kulutus on monia muita maita kohtuullisempaa. Alueen keskiarvosta jäädään Suomessa vuositasolla melkein kymmenen kiloa. 

Suomalaiset kuluttivat lihaa viime vuonna 81 kiloa – melkein viisi kiloa enemmän kuin vuonna 2010. Siipikarjanlihaa käytettiin yli kuusi kiloa enemmän kuin vuonna 2010.

Kyseessä ei kuitenkaan ole lautasen kautta mahaan päätynyt eli syöty määrä, vaan lihatuotteiden ruhopaino.

Syödyn lihan määrä saadaan, kun kulutusluvusta vähennetään luiden painon lisäksi kypsennyshävikki ja muu hävikki, jolloin määrä on noin puolet luullisen lihan määrästä.

THL:n suositusten mukaan lihavalmisteita ja punaista lihaa ei tulisi käyttää enempää kuin 500 grammaa viikossa. Määrä tarkoittaa kypsää lihaa ja vastaa siis ruhopainoltaan kiloa.

Suomalaiset kuluttivat Luonnonvarakeskuksen mukaan keskimäärin punaista lihaa noin 56 kiloa vuodessa eli ruhopainoltaan yli kilon viikossa. Lisäksi tulevat vielä siipikarjan lihasta eli vaaleasta lihasta valmistetut lihavalmisteet, joiden pitäisi myös mahtua syötyyn puoleen kiloon.

Punaisen lihan haittoihin kuuluvat kova rasva ja kohonnut syöpäriski. Lihavalmisteissa on usein merkittävän rasvamäärän lisäksi liikaa suolaa.

Lihankulutusta arvioitaessa on otettava huomioon myös, että kaikki eivät syö lihaa eikä lapsille suositella yhtä suurta määrää kuin aikuisille.

Eurooppalaisittain suomalaisten lihan kulutus on monia muita maita kohtuullisempaa. Alueen keskiarvosta jäädään Suomessa vuositasolla melkein kymmenen kiloa.