Pikku salaatti vai tuhti mättöannos – asiantuntija antaa vinkit järkevään ruokataukoon
Töitä on yhtä monta kuin tekijääkin, mutta kaikkien kannattaisi yrittää irrottautua työnteosta myös työpäivän aikana.
Ruokatauon aikana pääsee irrottautumaan työstä myös henkisesti. Kuva: Jaana KankaanpääSyyskuussa yksi istuu traktorissa pitkälle iltaan, toinen lähtee kesätöistä suoraan koulunpenkille ja kolmas palaa kesälomilta sorvin ääreen. Kaikki tarvitsevat päiväänsä myös taukoja, mutta miten niistä pystyy pitämään kiinni, kun kiire tuntuu jatkuvalta?
Työn tauottaminen on tärkeää jo pelkästään työtehon säilymisenkin kannalta, kertoo TTS Työtehoseuran kouluttaja, tutkija Tarja Marjomaa. Kukaan meistä ei ole robotti, jolla työteho pysyy samana kellon ympäri. On sanomattakin selvää, että väsyneenä ja nälkäisenä ihminen ei ole pysty parhaimpaansa.
”Järkevien taukojen pitäminen ei siis ole laiskottelua, vaan osa työntekoa.”
Ihannetilanteessa ihminen pystyisi jakamaan henkistä ja fyysistä kuormitusta tasaisesti työpäivän ajalle ja pitämään verensokerinsa tasaisena säännöllisillä kahvi- ja ruokatauoilla. Tämä on kuitenkin harvalle mahdollista.
Esimerkiksi maatalousyrittäjän työaikoja sanelevat vahvasti säät, kirurgi ei voi lähteä kesken leikkauksen välipalalle eikä yksin kahvilassa työskentelevällä ole tuuraajaa, vaan oma lounas on syötävä jossain välissä toisella kädellä. Esimerkkejä on yhtä monta kuin on työtäkin.
Työn tauotusta ohjaavat työaikalaki ja työehtosopimukset, mutta esimerkiksi yrittäjät ja freelancerit ovat itse vastuussa taukojensa ja lomiensa järjestämisestä. Laki määrää esimerkiksi kylmässä ja kuumassa ympäristössä suoritettavan työn tauotuksesta, eli kuumassa ravintolaympäristössä tai hyisessä pakkasvarastossa työntekijää suojaa laki, mutta samoissa lämpötiloissa työskentelevän maa- tai metsätalousyrittäjän on itse järkeiltävä, milloin on paussin paikka.
Yhä useampi työ vaatii nykyään erilaisten ruutujen tuijottelua. Paikallaan istuminen on kuitenkin keholle myrkkyä, joten näyttöpäätteen äärestä pitäisi muistaa nousta ylös liikkumaan useita kertoja tunnissa. Marjomaa muistuttaa, että toisteista fyysistä työtä tekevänkin kannattaa venytellä työpäivän aikana ja itse kunkin on hyvä juoda riittävästi vettä päivän aikana.
Kaikenlaisia mikrotaukoja kannattaa pitää aina, kun siihen on mahdollisuus. Niinkin pieni asia kuin kahvikupin tiskaaminen on oiva tapa irrottautua hetkeksi töistä.
Työntekijälle on järjestettävä ruokatauko, jos työvuoro on vähintään kuusi tuntia, ja lyhyempiinkin työvuoroihin sisältyy yleensä ainakin yksi kahvitauko. Työehtosopimuksesta riippuu, maksetaanko ruokatauon ajalta palkkaa.
Kuten muissakin taukoihin liittyvissä asioissa, myös ruokataukojen järjestämisessä yrittäjien on itse huolehdittava hommasta itse. Marjomaa suosittelee kunnollista ruokataukoa kaikille työstä riippumatta.
”Ihmiset sietävät nälkää eri tavoin, mutta vaikka ei itse olisi pahin nälkäkiukuttelija, kannattaa silti huolehtia tasaisista verensokereista ihan oman terveydenkin vuoksi.”
Parhaimmillaan ruokatauon aikana pääsee irrottautumaan työstä myös henkisesti. Marjomaa kannustaakin pitämään ruokatauon muualla kuin työpaikalla ja jutustelemaan tauon aikana muista kuin työasioista. Tällöin keho ja mieli saavat kunnollisen irtioton työstä ja samalla virkistyvät.
”Jonkun mielestä voi tuntua tehokkaalta unohtaa koko ruokatauko tai napsia jotain pientä työpöydän ääressä samalla, kun hoitaa työasioita, mutta kyllä kunnon virkistyminen olisi tehokkuuden kannalta parempi vaihtoehto.”
Ruokahalut ja ruokavaliot ovat tietenkin yksilöllisiä, mutta Marjomaa antaa nyrkkisäännöksi sen, että ruokatauon aikana kannattaisi syödä sellainen määrä sellaista ruokaa, että se veisi nälän, mutta ei olisi niin tuhtia, että siitä tulisi ähky olo.
Jos työskentelee suunnilleen virka-aikaan, Marjomaa kehottaa myös varaamaan iltapäivään välipalaa, jotta viimeisiä työtunteja ei tarvitse viettää suolet kurnien. Tällaisella yksinkertaisella kikalla pystyy parhaimmillaan tekemään työn jälkeisestä vapaa-ajastaan virkeämpää.
”Välipala auttaa siinä, ettei illalla ole niin kova nälkä, että haluaa syödä kaapit ylhäältä alas tyhjäksi, eikä jaksa sen jälkeen enää mitään”, Marjomaa sanoo.
Työhyvinvointi ei tietenkään synny pelkistä tauoista, vaan myös työergonomian ja -turvallisuuden on oltava kunnossa, Marjomaa muistuttaa. Tärkeää on myös hallita työnsä hyvin, jotta työ soljuu sujuvasti.
”Kun työhyvinvointi on kunnossa, työ on tehokasta, säästyy aikaa ja vaivaa eikä mieli kuormitu turhaan”, Marjomaa lisää.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
