Suomalaiset mutustavat vuosi vuodelta enemmän sipsejä – maan ensimmäiset sipsit pakattiin Ahvenanmaalla käsityönä

Sipsit maistuvat suomalaisille erityisesti viikonloppuisin. Ikisuosikkeihin kuuluvat Broadway-nimellä myytävät perunalastut. Kuva: Kari Salonen

Jos sipsinhimo yllättää suomalaisen, valinta kohdistuu todennäköisesti suomalaisista perunoista valmistettuihin sipseihin. Sipsimerkeistä Taffel on Suomen markkinajohtaja vuodesta toiseen.

Taffel-herkkuja ja muita snacks-tuotteita valmistetaan Orkla Suomen tehtaalla Godbyssä Ahvenanmaalla. Ensimmäiset sipsit valmistuivat saarimaakunnassa yli 50 vuotta sitten.

”Itse asiassa suomalaiset syövät vuosi vuodelta enemmän sipsejä”, kertoo Orklan viestintäjohtaja Nina Olin.

Sipsien kulutus keskittyy erityisesti viikonloppuun, eli niitä pidetään herkuttelutuotteina. Käyttötilanteet kuitenkin laajenevat Olinin mukaan jatkuvasti.

Tietyt Taffelin tuotteet pitävät pintansa vuodesta toiseen. Ikisuosikkeja ovat muun muassa sileät perunalastut sekä Broadway-nimellä myytävät sipsit.

Sipsien valmistusmenetelmät kuitenkin kehittyvät jatkuvasti, ja suomalaisetkin ovat innokkaita kokeilemaan uutuuksia, Olin kertoo.

Viime vuosina nousussa ovat olleet erityisesti uudet raaka-aineet, kuten linssi, kikherne ja härkäpapu. Tämän vuoden uutuuksiin kuuluu myös Roust-sarja, jonka sipsit on paahdettu suolapedillä rasvassa keittämisen sijaan.

Vähemmän rasvaa sisältävät herkut sopivat Olinin mukaan aiempaa terveellisempiä vaihtoehtoja suosivaan ruokailutrendiin. Myös sipsien pakkauskokoja on viime vuosina uudistettu, ja nykyään tarjolla on myös pieniä annospusseja.

Eivätkä sipsipussit itse asiassa aina ole olleet suuria. Kun Taffel-sipsien valmistus aloitettiin Ahvenanmaalla vuonna 1970, lastut pussitettiin käsityönä 75 gramman pakkauksiin. Tällä tavalla tehtyjä sipsejä valmistui 150 kiloa tunnissa.

Nykyään tuotannon volyymi on aivan eri mittakaavassa. Olin kertoo, että tehtaalta lähtee päivittäin keskimäärin 13 rekkakuormaa sipsejä.

Ahvenanmaalla valmistetut sipsit ovat varsinainen lähituote. Olinin mukaan lähes kaikki Ahvenanmaalla viljelty peruna päätyy Orklalle joko sipsien tai erilaisten perunapakasteiden raaka-aineeksi. Lisää perunaa ostetaan Lounais-Suomesta.

Perunankuoretkaan eivät mene haaskuuseen, sillä ne ohjataan Orklan biokaasulaitokseen, josta saatava kaasu päätyy tehtaan käyttöön. Tänä vuonna Orkla on aloittanut paikallisen, suljetun ravinnekiertoon perustuvan biokaasutuotannon, jossa biokaasulaitokseen tuodaan myös paikalliselta tilalta lehmänlantaa. Tällä tavoin kaasua syntyy enemmän, ja mädätysprosessissa syntyvä liete saadaan vietyä saman viljelijän pelloille lannoitteeksi.

Kiertotalousprojekti on ehdolla Suomen Maaseutuverkoston hankepalkinnon ja Euroopan unionin maaseutuverkoston kehityspalkinnon Rural Inspiration Award -saajaksi.

”Tällainen paikallinen kokeilu voi tuntua pieneltä, mutta se huomataan myös kansainvälisesti”, Olin huomauttaa.